Tehtävä: Rastiviikko

Muistan sen päivän kun 15-kesäisenä olimme tutustumassa Tavastiaan, en juurikaan muista yksityiskohtia, mutta muistan, että mielestäni täällä oli paljon sokkeloita.

Viime viikolla sain olla ohjaamassa ja opastamassa 8 luokkalaisia, jotka tutustuivat oppilaitokseemme. Viikko oli erilainen ja antoisa ja vilinää riitti.

Mutta rastit oli mielestäni puutteellisia, kaikki muu oli järjestetty ja organisoitu viimeisen päälle, mutta tuntui, ettei juur' kukaan ala halunnut, että heidän toimipisteetään ja alastaan oikeastaan edes kiinnostuttaisiin. Tehtävät saattoivat olla muistpelin tyyppisiä tehtäviä, jotka ei antanut alasta mitään, eikä kukaan kertonut tai selostanut, mitä kyseinen ala edes pitää sisällään. 

Matkailualan piste mukaanlukien. 

Mielestäni pitäisi olla joka alalta yksi valittu, joka esittäää lyhyesti puheen, videon, kuvia tai esimerkiksi jotain konkreettista alaan liittyen. Lyhyesti alan mahdollisuuksista valmistumisen jälkeen  ja sen sellaisesta. Kahdeksas luokkalaiset eivät ole enää mitään lapsia, jotka haluavat vain pelata ja leikkiä, vaan he suunnittelevat jo omaa tulevaisuutta ja olisi hyvä, jos rastikierros jättäisi heille jotain mietittävää ja pohdittavaa. 

Liikennetehtävä

Suomen

Junaliikenne

Suomeen tuli ensimmäiset rautatiet muuhun maailmaan verrattuna varsin myöhään. Ensimmäinen junarata avattiin 31. tammikuuta 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille, nykyään yhteys on Suomen päärata. 1870 ratayhteys laajennettiin Suomen rajojen ulkopuolelle (jolloin tosin oltiin vielä Venäjää), jolloin mahdollistettiin junalla kulkeminen Pietariin. 

-22. kesäkuuta 1876. rataosuutta laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle. Näin maan kolme suurinta kaupunkia oli yhdistetty.

-1878 Tampereelta Haapajoen kautta Seinäjoelle ja Vaasaan

-1884 Seinäjoki - Oulu

-1909 Rataosuus Rovaniemelle

Rautateiden rakentaminen  meni jäihin sen jälkeen pitkäksi aikaa, eikä sodat edesauttaneet asiaa. Moskovan välirauhan katkaistua rautatieyhteyden Joensuusta Parikkalaan vuonna 1944, rakennettiin yhteys 1960-luvulla Parikkalasta Onkamoon. Vuosikymmeniä myöhemmin, 1960-luvulla ja 1970-luvulla saatiin vihdoinkin rakennettua lisää rautateitä, esimerkiksi oikorata (Tampere)Lielahti–Parkano–Seinäjoki, joka lyhensi Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välistä matka-aikaa huomattavasti. 

Junatyypit

• Lähijuna - Suomen pääkaupunkiseudulla kulkeva, yleensä kompakti sähkömoottorijuna
• Taajamajuna - lyhyen matkan junatyyppi, joka kulkee tiettyjen suurten asutuskeskusten välillä ja pysähtyy lähes kaikilla asemilla, jotka sijaitsevat enimmäkseen taajamassa 
• Pikajuna - Nopea yhteys, joka pysähtyy vain keskikokoisilla ja suurilla juna-asemilla
• InterCity - VR liikennöi Inter Citya kaikilla merkittävillä reiteillä. Junien huippunopeus on 160–200 km/h ja ne on merkitty aikatauluihin IC-tunnuksella.
• Pendolino - Suomen Pendolinot ovat kuusivaunuisia. Pendolino pysähtyy vain suurilla asemilla, ja se on Suomen junista nopein. 

VR ja pelvelu

Vammaismatkustajat junilla ja asemilla

Tarvittaessa VR tarjoaa liikuntarajoiteisille asiakkaille apua liikkumiseen ja tavaroiden kantamiseen juna-asemilla. Ilmoitus avun tarpeesta pitää tehdä 48 tuntia ennen lähtöä. Matkan aikana avustusta saa kulkemisessa ja esimerkiksi ravintolavaunussa. 

Lipunmyynti

• VR-mobiili:

-mobiilikaupasta selainversiolla 

-puhelimeen ladatulla mobiilisovelluksella

• Verkkokauppa: 

 Sopivan yhteyden voi etsiä netistä verkkokaupasta. Oston jälkeen lipun voi tulostaa, tilata puhelimeen tai lunastaa asemalta. 

• VR-asemien lipunmyynti ja lippuautomaatit:

 -Kaukoliikenteen junalippuja myydään 23 rautatieasemalla eri puolilla rataverkkoa. 

• VR ja asiakaspalvelu:

-lippuja voi ostaa myös soittamalla VR:n asiakaspalveluun 

• R-Kioskit:

 R-kioskeilta voit ostaa yleisimpiä kotimaan kaukoliikenteen junalippuja. R-kioskeilta ei voi ostaa makuupaikkoja, Ennakkolippuja etkä AutoJuna-paketteja.

• VR:n jälleenmyyjät: 

-Kaukoliikenteen junalippuja voi ostaa myös matkatoimistoista ja muilta jälleenmyyjiltä eri puolilla Suomea

• Junien kondytköörit:

 -Junissa voi ostaa konduktööreiltä kertalippuja ilman paikkatietoja. Lipun hinta on tuolloin 0-76 km:n matkalle 3 euroa kalliimpi ja yli 76 km matkalle 6 euroa kalliimpi kuin itsepalvelukanavista ostettaessa

• Kiskobussien juna-automaatit: 

-Kiskobussien juna-automaateista voi ostaa peruslippuja. Liput tulee leimata siihen tarkoitetussa automaatissa

Palvelut asemilla:

-Avustuspalvelu

-Pysäköinti -ja pyöräpaikat

-Matkatavaran säilytys

-Ravintolapalvelut

-Löytötavarat

Palvelut junissa:

-Eksta-luokan palvelut

-Tietokoneen ja puhelimen käyttö 

-Ravintolapalvelut

-Moottoripyörien -ja kelkkojen kuljetus

-Makuuvaunujen palvelut 

-Polkypyörien, lastenvaunujen ja suksien kuljetus

-Autojunat

Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne

Suomen ja Venäjän välisen junaliikenteen lippuja voi ostaa asemien lipunmyynnin lisäksi verkkokaupasta, puhelimitse VR Asiakaspalvelusta sekä useista matkatoimistoista. Allegroon lipun voi ostaa myös lippuautomaateista.

InterRail

Interrail-kortteja on kahdenlaisia: kaikissa Interrail-maissa kelpaava Interrail Global Pass ja maakohtainen Interrail One Country Pass. Molempien korttien voimassaoloajoissa on useita eri vaihtoehtoja, ja niitä myydään nuorille ja aikuisille. Myös senioreille on tarjolla oma Global Pass.

VR ja yhteistyökumppanit
Finnair ja VR aloittavat yhteistyön, jossa Finnairin kansainvälisten lentojen matkustajat voivat yhdistää lentomatkaansa Helsingin ja Pietarin välisen Allegro-junamatkan.
VR tekee yhteistyöta monen suomalaisen matkailualan yrityksen kanssa. 

Yritys voi sopia VR:n kanssa yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimuksessa sovitaan yrityksen saamista eduista, käytettävistä osto- ja palvelukanavista ja maksuratkaisuista sekä yhteistyömallista 

Liikematkustajat junassa

DuettoPlus VR:llä on käytössä uusi DuettoPlus-ravintolavaunu, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia ryhmien matkustamiseen ja kokouksen pitoon. Vaunun yläkerrasta voi varata tiloja eri kokoisille matkaseurueille. Tarjoilut voi varata ennakkoon.
Neuvottelutilat Pendolino-junan neuvotteluhytissä voi järjestää  7 henkilön kokouksen, samoin Allegro-junaan voi varata  6 henkilön neuvottelutilan. Tiloissa on nykyaikainen kokousvälineistö
Oma juna VR vuokraa kokonaisia junia yksityiskäyttöön. Juna muuttuu moneksi: konferenssijunaksi, juhlajunaksi, näyttelyjunaksi, messujunaksi tai tapahtumajunaksi jopa 1500 hengelle.

VR ja asiakaspalvelu

VR Asiakaspalvelu palvelee puhelimitse päivittäin klo 7-22. 
VR:n asiakaspalvelusta voit:
-Voit peruuttaa verkosta ostamasi lipun
-Antaa palautetta
-Hakea myöhästymiskorvausta
-Hakea hyvitystä lipun oston epäonnistumisesta

[oma mielipide] Valtion Rautatiellä ei ole kilpailijaa, se on Suomessa ainoa yritys, joka vastaa junaliikenteestä. Vaikka asiakaspalvelu olisi huonoa, se saisi satunnaiset ihmiset käyttämään linja-autoa, mutta sillä ei olisi suurta vaikutusta junaliikenteeseen.

Olen kulkenut paljon junilla, kun asuin Turussa ja ystäväni muutenkin ympäri Suomea. Olen kohdannut sydämelisiä kondyktöörejä, joilla riittä ymmärrys inhmillisiin virheisiin, olen päässyt aina junalla kohteeseen, joskus ajallaan, joskus tunteja myöhässä. Juna on kätevä, mutta olen saanut osakseni toisinaan niin huonoa asiakaspalvelua, että on tullut muutama kyynel vuodatettua.

Koirani sai hellepäivänä junassa paniikkikohtauksen. Koira kakkasi ja paljon. Aloin tietenkin heti siivoamaan, saaden hyvin pian selkäni taakse huutavan kondyktöörin, joka heitti minut ja koirani seuraavallla asemalla pois.

Äärimmäisillä pakkasilla vaununi ovi oli jäätynyt kiinni (tai sähkövika), sen sijaan, että VR olisi korvannut matkani Jyväskylästä takaisin Jämsään, jossa yritin epätoivoisesti jäädä pois, vaati se vielä Jämsä-Jyväskylä välistä maksua. En maksanut. [oma mielipide/]

Loppuun vielä keväällä 2013 ottamani HDR-kuva Hämeenlinnan juna-asemalta, kuvassa InterCity

Suomen bussiliikenne

• Bussiliikenteen historia

Linja-autot otettiin käyttöön 1900-luvun alussa. Vuonna 1905 alkoi autolinjaliikenne Uudenkaupungin ja Turun välille. Kaupunkiliikenne Turussa alkoi 1906, mutta toiminta loppui, koska toiminta ei ollut tarpeeksi tuottavaa. Kaksi muuta yritystä linja-autoliikenteen aloittamiseksi tapahtui Helsingissä vuonna 1907 ja Kotkassa 1913, lisäksi 1920 oli yksi yritys Tampereella. Linja-autoliikenne alkoi kunnolla Suomessa 1920-luvulla. Ensimmäiset linja-autoasemat perustettiin vuonna 1929. Linja-autot olivat aluksi kuorma-autoja, joidan lavan reunalla oli pitkittäissuuntaiset penkit.

• Reittiliikenne

Matkustaja kulkee aikataulun mukaisesti linja-autolla.

• Vakiovuoro

Maaseudulla ja kaupunkien välillä ajava vuoro, joka pysähtyy tarvittaessa kaikilla reitin varrella olevilla pysäkeillä. Kuljettaa myös rahtia.

• Pikavuoro

Ajetaan keskikokoisten ja isojen kaupunkien välillä. Pikavuoro pysähtyy vain merkityllä pikavuoropysäkillä. Kuljettaa myös rahtia.

• Tilausliikenne

Reittiliikenteen ulkopuolista ajoa, jossa kuljetaan ryhmää, joka on ennalta sovittua. Tilausajot ovat asiakkaan tilaamia kuljetuksia, joissa aikataulu, reitti, autokalusto ja mahdolliset oheispalvelut ovat asiakkaan tarpeen mukaan laadittu. 

• Matkahuolto

Yksityinen linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointi yritys. Linja-autoliitto osastoineen omistaa Matkahuollon. Päätoiminta-alat yrityksessä ovat matka- ja pakettipalvelut, sekä kioskipalvelut.

Suomen bussitoimintaan suuntautuneet matkanjärjestäjät ovat muun muassa Pohjolan Matka, Matkapalvelu Liisa Hietala, Matkapojat, Matka-Töysä Oy ja Lehtimäen matkat.

ExpressBus markkinointiyhteenliittymä, johon kuluu 30 pikavuoroja liikennöivää linja-autoyritystä.

Bussien merkitys liikenneverkossa on täydentää rautateitä, tarjoamalla bussiyhteyksiä paikkakunnalle, joille ei pääse junalla. Ennen junat ja bussit kilpailivat enemmän. Nykyään, kun autoilu on lisääntynyt on täytynyt aloittaa yhteistyö. 

• Kestävä kehitys bussiliikenteessä

Bussin hiilidioksidipäästöt on 4 kg/hlö/100 km, joka hieman vähemmän kuin junissa.

 valtakunnallinen bussiyhtiö esittelyssä:

Onnibus on halpa, Suomessa melko uusi bussi. Nämä punaiset, siistit bussit mainoksineen on herättänyt ihmisissä mielenkiintoa lähivuosina. Yhteyksiä on melko vähän ja pysäkit joihin linja-auto pysähtyy, ovat myös vähissä, mutta yritys laajentaa verkostoaan. Onnibusseissa on kaikkissa langaton netti ja pistorasia löytyy joka istuimen yhteydestä. Lippujen hinnat alkavat yhdestä eurosta ja lisäksihintaan tulee euron varausmaksu.

• Hämeenlinnan paikkalislinja-auto liikenne

-Lipun hinta on 3,30€

-Lasten liput ovat 1,70€ 

SUOMEN LENTOLIIKENNE

• lentoliikenteen historia

Ensimmäinen varsinainen lento Suomessa tapahtui 18.5.1912. Suomen lentoliikenteen katsotaan alkaneen jo vuonna 1784, kun Johan Erikson Julin päästi miehittämättömän kuumailmapallonsa Oulun torilta taivaalle. Aero Oy, nykyinen Finnair Oy perustettiin 1.11.1923, toiminnan se aloitti 20.3.1924. Ensimmäinen lento Aero Oy:lla oli 162kg kuorma postia Helnsingistä Tallinnaan. Ensimmäisenä vuonna, kun Aero toimi se kuljetti 269 matkustajaa. Kesällä 1924 Aero palkkasi ensimmäisen suomalaisen lentäjän.

Siviili-ilmailu

Ilmailu, joka ei palvele sotilaallisia tarkoituksia. 

Sotilasilmailu

Kattaa kaiken sotilaallisen lentotoiminnan niin sodan, että rauhan aikana. Tämän tehtävän suomessa toteuttaa Suomen ilmavoimat.
Liikenneilmailu

Kaupallista lentoliikennettä, jossa kuljetetaan matkustajia, rahtia tai postia maksua tai vuokraa vastaan. Kaupalliseen liikenteeseen kuuluu reitti-, tilaus-, ja taksiliikenne, liikenneilmailu ei sisällä mm. yleis-, koulutus-, tai sotilaslentoja.
Reittiliikenne

Matkustaja lentää aikataulun mukaisella lennolla kahden lentokentän välillä.
Tilausliikenne

Tilauslennot
Sukkulaliikenne

Tarkoitetaan kahden paikan välistä tiehää liikennettä.
Taksiliikenne

Lentotaksi ajaa kutsuliikenteenä ennakkoon tehtyjen varausten mukaan.
Yleisilmailu

Termi, joka kokoaa ne moottorilennon alueet, joita valtio tai yrityksen reittiliikenteessä tai liikelennossa eivät harjoita. Yleisilmailu ei ole aina ei-kaupallista. Suurin osa yleisilmailusta koostuu harrastuslentämisestä, mutta osa kattaa myös kaupallisia toimintoja.
Finavia

Suomen valtion kokonaan omistama julkinen osakeyhtiö. Liikevaihto muodostuu lentoyhtiölle ja matkustajilla tarjottavista palveluista. Finavia turvatarkastaa matkustajat ja matkatavarat, pitää kiitotiet kunnossa sekä varmistaa turvalliset nousut ja laskeutumiset.

• Lentoliikenne ja kestävä kehitys

Lentoasemilla merkittävämmät ympäristövaikutukset aiheutuvat kiitoteiden liukkaudentorjunnan, lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyiden, sekä lentotoiminnan takia. Lentoliikennettä ja lentoasemien toimintaa koskee suuri määrä kansainvälisiä säädöksiä, EU:n lainsäädöksiä, kotimaista lainsäädäntöä sekä niiden perusteella annettuja ilmailumääräyksiä. Ympäristö vaikutuksia seurataan tarkkaan.



-Suomen lentokentät:


Helsinki-Vantaa


Enontekiö


Ivalo


Joensuu


Jyväskylä


Kajaani


Kemi-Tornio


Kittilä


Kokkola-Pietarsaari


Kuopio


Kuusamo


Lappeenranta


Maarianhamina


Oulu


Pori


Rovaniemi


Savonlinna


Tampere-Pirkkala


Turku


Vaasa


Varkaus






Suomen vesiliikenne


Suomen Hopealinja Oy






Hopealina Oy on Suomen suurin sisävesivarustamo. Varustamolla on 8 sisävesilaivaa, jotka kuljettavat n. 85 500 matkustajaa vuosittain. Alukset risteilevät Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Tampereen välillä, sekä Keuruun ja Mäntän alueella. Tampere-Hämeenlinna välillä risteilevät alukset kulkevat lähes päivittäin koko kesä kauden. Talvisin järjetetään myös risteilyjä. Lisäksi Hopealinja Oy tarjoaa monenlaisia teema-risteilyjä.

• Meriliikenne

Meritse kuljetetaan paljon esim. öljyä, paperia ja kartonkia sekä kappaletavaraa. Reittilliikenne

Suomen aluevesien ulkopuolelle laivalla tai lautalla tehty yleensä edestakainen matka.

-Matkustajalaivaliikenne

Laivaliikenne, jossa matkustaa rahdin sijasta matkustajat.

-Rahtiliikenne

tarkoitus kuljettaa tavaraa, esim vientiteollisuutta Suomesta

Suomen merisatamat





Sköldvikin satama
HaminaKotkan satama
Helsingin satama
Kokkolan satama
Naantalin satama
Rauman satama
Raahen satama
Porin satama
Oulun satama
Hangon satama
Turun satama
Tornion satama
Kemin satama
Inkoon satama
Uudenkauoungin satama
Pietarsaaren satama
Vaasan satama
Loviisan satama
Kaskisen satama
Kantvikin satama

Suomesta lähtevät tärkeimmät reitit
Tallinna-Helsinki, Tukholma-Helsinki/Turku, lisäksi mm. rekkakuskit liikkuvat myös paljon saksaan tai pietariin.
Laivaliikenne ja kestävä kehitys
Laivoista rakennetaan tehokkaampia, vähemmän kuluttavampia, ja laivoja, jotka voi kulkea pelkästään biopolttoaineilla. Esim. Viking Linen uusimmassa laivasta ei lähde ollenkaan rikkipäästöjä. Laivan pesuohjelmat lisäävät päästöjä.


Suomalaiset laivayhtiöt

Eckerö Line

Viking Line (Maarianhamina)

Finnlines

Kristina Cruises

Linda Line Oy (suomalainen tytäryhtiö Lindaliini AS yhtiöstä)

Suomalainen laivayhtiö esittelyssä: Viking Line Abp on ahvenanmaalainen varustamokonserni, joka liikennöi Itämerellä. Vuonna 2016 varustamolla on käytössään seitsemän alusta. Yhtiön toimintaan kuuluvat reittimatkat, virkistysmatkat ja rahti.

SUOMEN VALTATIET

Punaisella viivalla merkityt reitit ovat Suomen valtateitä eli teiverkon pääteitä, lisäksi Ahvenanmaalla niitä on neljä, ja siellä on oma tien numerointi järjestelmä, joka menee päällekkäin muun Suomen kanssa. Tiennumerot on merkitty tieopasteisiin valkoisella numerolla punaiselle pohjalle. Vuonna 2013 valtateitä oli Suomessa noin 8 600 kilometriä ja kaikki valtatiet on päällystettyjä. Tärkeimmät valtatiet lähetevät Helsingistä ja Turusta. Ennen valtateitä sanottiin viertoteiksi. Tiennumerointijärjestelmässä valtateille on varattu numerot yhden ja 39 välillä. Nykyisin näistä on käytössä vain numerot 1-16 ja 18-29.

Matkaturvallisuus

Matkavakuutusvakuutus, joka korvaa esimerkiksi matkan aikana sattuneen tapaturman tai sairastumisen kustannuksia


Vakuutusvaihtoehtoja ja vakuutusyhtiöitä on useita, joista on varaa valita

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Suomessa sairausvakuutetuilla on oikeus eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin, jonka voi tilata ilmaiseksi kelasta. Kortilla sinun tulisi saada hoito samaan hintaan kuin maassa asuvien henkilöiden (toimii EU- ja Eta-maissa, sekä Sveitsissä). Hoidon hinta määräytyy oleskelumaasi kansallisen järjestelmän mukaisesti.

Autojen turvallisuusasiat

-Autoissa on turvavyöt ja ilmatyynyt sen varalta, että sattuu kolari tai jokin muu onnettomuus. Lisäksi mukana tulee aina olla huomioliivit ja varoituskolmio.

-Talvisin autoissa on pakko käyttää talvirenkaita liukkauden takia. Vaihtoehtoina ovat kitka -tai nastarenkaat.

Lentokoneiden turvallisuusasiat; ennen lentoa, lennolla ja lennon jälkeen


Ennen lentoa kaikille matkustajille tehdään turvatarkastus ja matkalaukut läpivalaistaan, jotta lentokoneeseen ei pääse mitään, mikä voisi olla vaaraksi lennolla. Matkustajien henkilöllisyystodistukset tarkasetaan, esim. etsintäkuuulutusten varalta.






Lennon aikana lentoemännät ohjeistavat poikkeustilanteiden varalta, nousussa ja laskussa kaikki pitävät turvavyötä, lisähappea on saatavilla ja koneessa on pelastusliivejä, jos joudutaan laskeutumaan veteen. Lennon jälkeen tullattavat tavarat tullataan ja matkustajien henkilöllisyydet tarkastetaan uudelleen




Laivaturvallisuus


Laivoilla ei tarkisteta laukkujen sisältöä välttämättä. Laivoilla on pelastusveneitä ja pelastusliivejä. Yksin matkustavan lapsen pitää täyttää tietolomake ja se pitää pitää mukana koko matkan ajan.




Vesiväylien kunnossapito


Talvisin jäät murretaan väyliltä, ettei ne ole vaaraksi laivoille ja niiden rakenteille. Väyliä ruopataan, turvalaitteita kunnostetaan ja huolletaan.





Metrojen, raitiovaunujen, junien ja bussien turvallisuusasiat



Metroissa ja raitiovaunuissa turvallisuudesta on huolehdittu melko heikolti, koska esimerkiksi juuri turvavyöt puuttuu kokonaan. Junissa, raitiovaunuissa ja metroissa esimerkiksi ovet eivät aukea ennen kuin juna on täysin pysähtynyt ja junissa on kaiteita joista voi kävellessä pitää kiinni. Bussista kannattaa poistua vain takaostasta ja turvavyötä tulee pitää, jos sellainen on.

Työssäoppijakso

Työssoppimiseni suoritin Coo In Cafessa, Turengissa. Tämä postaus käsittelee neljän viikon jakson. 

Tapani mukaan istun taas sunnuntai-iltana tietokoneen ääressä edessäni monen tunnin kirjoitusprojetki. Takanani on aivan mahtava työssäoppimisjakso, mutta
kouluunpalaaminen tuntuu hyvältä. Jos saan nukuttua.  Kirjoitan imperfektissä,vaikka tehtäväntanto antaa ymmärää muuta. 

Minut perehdytettiin työpaikkaan nopeasti ja olin mukana työporukassa jo ensimmäisenä päivänä. Toimipiste sijaitsi Turengin keskustassa, joten suurta turistivirtaa en työssäni kohdannut. Harvoin edes lopussa uusia kasvoja. Työpaikassani kävi vakioasiakkaat. Opin tuntemaan heidät nopeasti ja käyttämään kassaa, vaikka asiakas ei sanonut aina mitä halusi. Sen vain oppi muistamaan. Asiakkaat vaikuttivat olevan hyviä kavereita muun henkilökunnan kanssa. Asiakaspalveluhenkisyyttä löytyi, jos asiakas kysyi apua tai neuvoa. Muuten asiakkaita kohdeltiin kuin kavereita, se toi oman rennon ilmapiirinsä. Mutta en tiennyt aluksi miten suhtautua; ottaen mallia työtovereistani, olemalla oma rento itseni, vai koulussa opittu ryhdikäs asiakaspalvelija. 

Ensimmäisellä viikolla tein pääosin vain sämpylöitä ja opettelin käyttämään kassaa. Se oli nopeasti opittu, sillä se muistutti vähän koulussa käyttämääni kassakonetta. Opettelin talon tavoille ja tutustuin työkavereihin. Tutustuin keittiön koneiden käyttöön ja tiskaamisen ihmseelliseen maailmaan, jonka parissa tuli vietettyä myöhemmin tovi jos toinenkin. Jaloilla oli tottumista seisomiseen, ja jalat olivat ensimmäisen viikon jälkeen kipeät. 

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Työpaikallani tarjottiin vain kotiruokaa. Joka päivälle oma menunsa. Asiakkaat olivat pääosin työmiehiä, bussikuskeja, taksikusjeja ja eläkeläisiä. Ihmisiä, jotka pitävät aidosta suomalaisesta kotiruoasta. Keittiömestarimme oli hauska ja hän oli aina tarkka, että työpöydät oli siistinä, aina hän jaksoi vitsillä valittaa, kuinka leikkasin salaatin muka liian isoksi tai pieneksi. 

Ruoka-aine allergisia ei oltu huomioitu, mutta ruokia oli monta lajia, ja valinnan varaa siis löytyi. Kaikenikäiselle tarkoitetun ruuan kanssa sai vettä, maitoa, mehua tai kotikaljaa. Tässä lounasravintolassa ei yritetty miellyttää asiakkaita ruuan suhteen tai muuttaa mitään, ruoka oli vain perinteistä ruokaa.

Aloin tykkäämään töissä tiskaamisesta. (Kotona asia on tietenki ihan toinen) Tiskasin päivittäin ja hain astioita. Ruokapakit oli vastenmielisiä. En kestä sitä tunnetta kun se jokin ällöttävä märkä ruoka-ällötys hipaisee sormen päätä. Yh. Toisella viikolla leikkelin paljon kasviksia ja hämmentelin ruokia. Osallistuin muutenkin enemmän ruuan laittoon. Lattiatkin pariin kertaan moppasin ja lakaisin. 

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Kolmannella viiikolla se tapahtui. Joka päivä niin tutut ja turvalliset asiakkaat, en olisi uskonut, että minun tarvitsee tehdä se, mikä on aina niin jännittävää. Tavallisen suomalaisen näköisiä nuoria käveli eteeni ja kysyi; "How much toscabun bay?"Jäädyin... "Yes" .. Jäädyin ... "..so.. One euro and fifty cents." Sit mua alko naurattaa. 50cent. Se räppär, enkä ollu varma sanoinko ees oikein. No se nuori osti pullansa. Työpaikallani en ole kuullut muuten puhuttavan kuin suomea. Itse en myös päässyt puhumaan kuin sen yhden kerran englantia. Kävin muutamia kertoja kaupassa, se on hauskaa, tosin kauppakassi ei imarrellut selkää. Liekö se osa syy siihen, että nyt en pysty edes nousemaan sängystä ilman tukea. Pesin yhtenä päivänä vapaaehtoisesti kolme jääkaappia, pari niistä sisälsi kunnon bakteerejen luksushotellin. Hometta. Mutta se oli hauska päivä, kuuntelin rauhassa musiikkia ja siivosin. Kivaa vaihtelua kiireen keskelle. Olen oppinut paistaa lettuja oikeaoppisesti, muutenkin yhtä sun toista ruuan laitosta.  

Tässä vielä pieni oppitunti:
SUOMI          ENGLANTI          RUOTSI
Perunamuusi - Mashed potatoes - Potatismos 
Kotikalja - Home-brewedbeeer - Hemmbrygga öl 
Punajuuri - Beetroot - Rödbeta
Sipulipiirakka - Onion Pie - Onion Pie
Lettu - Pancake - Pannkaka
Jauhelihapihvi - Beefburger - Beefburger
Pillipehu - Whistle juice - Visselpipa saft 
Uunimakkara - Oven sausage - Ugn korv
Hernekeitto - Pea soup - Ärtsoppa
Kanakeitto -Chiken soup - Kycklingsoppa 

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viimeinen viikko oli täynnä kiirettä. Sain ajaa firman autolla, kuskata ruokaa keittiöstä toiseen toimipisteeseen Hämeenlinnaan. Ensimmäisen viikon pohdintani työskentelytavoistani ja tuloksista johon tulin lopulta, palkittiin. Olin oma rento itseni, mutta tein töitä silti ahkerasti. Heitin läppää takaisin, jos asiakkaat heittivät minulle. Hymyilin, olin yställinen, vitsailin. Istustelin välillä joidenkin pöytään syömään ja juttelin, siellä muutkin työntekijät tekivät niin. Silti kun tauko oli ohi, tartuin töihin. Ja niin myös minulle luvattiin kesäki työpaikka. Paikan omistaja, joka käy paikalla harvoin, oli seurannut minua, että teen työni kunnolla, vaikka luulin, että ei edes olisi huomannut olemassaoloani.

Viimeinen tehtävänanto naurattaa. "..kerro tilanteista, joissa olet huomannut, että esim. kätesi, niskasi, jalkasi tai jokin muu kehon osa kipeytyi. Miten muutit toimintatapaasi / korjasit tilanteen?"

En ole korjannut tilannetta. Syön toista tuhatta milligrammaa särkylääkettä, että pystyn edes liikkumaan. Jotain vain tapahtui, oikeastaan se alkoi viikko sitten. Selkä kipeytyi ja oli kyykistyminen sattui. Viimeisen päivän jälkeisenä aamuna en päässyt enää sängystä, vaikka ei nukkumisestakaan kivun takia tullut mitään. En tiedä onko kyse toimintatavoistani vai vakavammista selkäongelmasta, mutta odotan aamuun ja soitan lääkäriin, ehkä tämä blogi ei ole oikea paikka puida asiaa.
Pyrin nostamaan kaiken selkä suorana ja seistä mahdollisimmaan ryhdikkäästi, mutta se ei tällä kertaa riittänyt, ehkä ensi työssäoppimisjaksollani!

Ja tottakai, ettei jäisi paha mieli, laitan tapani mukaan värikkään koirakuvan, joka on otettu tänään: