Makupaloja Suomesta, referointi

Suomalaista ruokaa ja muotoilua kuvataan usein samoin sanoin: selkeää, yksinkertaista ja käytännöllistä

Suomessa ruokakulttuurin lähtökohta on kahtaalla, idässä Laatokan Karjalassa ja lännessä Pohjanlahden rannalla. Kristinuskon saapumista Pohjolaan pidetään yhtenä ruokakulttuurimme suurena muuttajana. Uudet opit toivat paaston sekä muokkasivat käsitystä sallituista ja kielletyistä ruoista. Raaka ruoka, hevosenliha ja juopottelu siirtyivät tuolloin kiellettyjen listalle.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota ja niiden jälkeinen aika ovat myös muuttaneet ruokakulttuuriamme rajusti. Alueellisia eroja tasoittivat karjalaiset evakot, neuvontajärjestöt ja koulut. Jälleenrakennuksen myötä vaurastuva kansa alkoi kiinnostua esimerkiksi uusista lihaherkuista, etelän hedelmistä ja viineistä

Suomessa on paljon puhdasta raaka-ainetta ja koko ajan kehittyvää ruokakulttuuria. Suomessa koko ajan kokeillaan uutta, mutta myös vaalitaan vanhaa. Suomessa on aina ollut pohjoismainen ruokakulttuuri, joka on kasvanut myös naapureiden kulttuurien kanssa. Nykyään vaikutteita tulee kaukaakin. Suomessa ruoka osataan tehdä ja terveellisten ruokien suuntaan kiinnostus on kasvanut. Suomi on nykyään yksi johtavista terveysruoka maista. Ravitsemustieto on huippua ja opetetaan jo nuorena. Suomessa yhdistetään omaa vanhaa ja vierasta uutta.

Suomessa arvostetaan puhtautta. Niin lihat, kasvikset, kuin kalatkin pyritään saamaan mahdollisimman puhtaina ja tuoreina. Suomessa on erittäin lyhyt kasvukausi, mutta se mahdollistaa tuholaisten vähäisyyden viljelyssä. Erityistä Suomen kasvukaudessa on se, että yön ja päivän lämpötilaerot ovat huomattavan suuria, joten se tiivistää marjoihin ja yrtteihin enemmän ravintoaineita. Myös hyvä hygienia- ja rehuosaaminen tekee suomalaisesta lihasta, maidosta ja munista maailman puhtaimmat. Suomessa on paljon luomumaataloutta. Kuluttajamarkkinat ovat pienet, mutta kasvavat koko ajan.

Suomessa on omintakeisia ruokia ja tapoja. Vaikka savustaminen on yhteispohjoismaista perinnettä, on se Suomessa huomattavan yleistä. Savustettuja liha- ja kalatuotteita sekä savujuustoa löytyy kaupasta kuin kaupasta. Leipäjuusto, mämmi ja kalakukko ovat herkullisia esimerkkejä omintakeisuudestamme

Neljä vuodenaikaa:

Suomalaisessa ruokatalvessa on tummia makuja: kellarin vahvistamaa sipulin kirpakkuutta sekä perunan, porkkanan ja lantun kypsää maan aromia. Lihapadat ja laatikkoruoat haudutetaan lempeästi. Etikkavihannekset ja hapankaali tuovat kielelle raikkaan tuulahduksen.

Keväällä valon lisääntyessä kevenevät suomalaisen mieli ja ruoka. Talven viimeiset varastot ja kevään ensimmäiset tuoreet maut kohtaavat. Kevättalven pakkaspäiviä lämmittävät keitot, viimeiset riistalihat nautitaan uuden sadon tuontivihannesten kera, ja pakastemarjat leivotaan piirakoiksi.

Kesällä koko Suomi hurahtaa uuden sadon perunoihin, mansikoihin ja herneisiin. Perunan kanssa tarjoillaan silliä, tilliä, pieniä makeita sipuleita varsineen ja voita.

Syksyllä on kaikkea yllin kyllin. Metsän ja puutarhojen marjat, sienet ja juurekset huokuvat kesän valoa ja täyteläisiä aromeja. Riista monipuolistaa lihavalikoimaa ja harrastajakalastajien sesonki jatkuu

"Perusruoka" on suomessa terveellistä ja ravitsevaa, maito, liha -ja täysjyvätuotteita käyttävät melkein kaikki.
Suomessa on erityisen helppo asua, jos olet vaikka ruokarajoitteinen. Suomi tarjoaa monipuolisia erityisruokia ihan lähikaupassakin. 

Pohjoiseen sijaintiimme liittyy yksi erityinen ravitsemuksellinen ilmiö: vähärasvaista ja rasvatonta maitoa ja piimää täydennetään D-vitamiinilla, koska emme saa sitä riittävästi pimeän talven aikana.

Terveellisen ruokavalion osaaminen on Suomessa huippuluokkaa, ja oikeanlaiseen syömiseen neuvotaan ja neuvolakäynneillä.

Matkailu ja lainsäädäntö

Kaupparekisterilaki
Kaupparekisteriin merkitään elinkeinonharjoittajia koskevat ilmoitukset ja tiedonannot sen mukaan kuin tässä laissa säädetään sekä patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä tarkemmin määrätään.

Toiminimilaki

Toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan.

Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä (aputoiminimi). Elinkeinonharjoittaja voi toiminnassaan käyttää toiminimen ohella myös muuta tunnusta (toissijainen tunnus)
Kuluttajansuojalaki
 Tämä laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille.

Kuluttajanturvallisuuslaki

Tämän lain tarkoituksena on:

1) varmistaa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuus;

2) ennaltaehkäistä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista aiheutuvia terveys- ja omaisuusvaaroja;

3) 2 kohdassa tarkoitetun vaaran ilmetessä varmistaa, että vaara saadaan riittävän tehokkaalla tavalla poistettua;

4) turvata korkealaatuinen kuluttajaturvallisuusvalvonta;

5) osaltaan parantaa toiminnanharjoittajien toimintaedellytyksiä.

Valmismatkalaki

 Tätä lakia sovelletaan valmismatkan markkinointiin ja valmismatkaa koskevaan sopimukseen, kun:

1) matkan tarjoaa matkailupalveluksia muutoin kuin satunnaisesti järjestävä tai välittävä elinkeinonharjoittaja vastiketta vastaan; ja

2) matka kestää yli 24 tuntia tai sisältää majoituksen yön aikana.

Kokoontumislaki

Tuotevastuulaki

Vahingonkorvauslaki

Kuluttajalainsäädäntö
 Kuluttajansuojalainsäädäntö määrittelee kuluttajan ja
elinkeinonharjoittajan välisiä suhteita

Ympäristösuojelulaki

 Tämän lain tarkoituksena on:

1) ehkäistä ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa, ehkäistä ja vähentää päästöjä sekä poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja ja torjua ympäristövahinkoja;

2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, tukea kestävää kehitystä sekä torjua ilmastonmuutosta;

3) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta ja ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia;

4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena; sekä

5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Maastoliikennelaki

Elintarvikelaki

Maankäyttö- ja rakennuslaki

 Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Ulkomaalaislaki
Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen sekä ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset.

Passilaki

 Suomen kansalaisella on oikeus matkustaa maasta sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan.

Jokamiehen oikeudet

Saat

• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
• oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
• onkia ja pilkkiä
• kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa

• aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
• häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
• kaataa tai vahingoittaa puita
• ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
• häiritä kotirauhaa
• roskata
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Ilmoitusvelvollisuus ja turvallisuusasiakirja

Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 §:n mukaan eräitä kuluttajapalveluja tarjoavien toiminnanharjoittajien tulee ennen palvelun toiminnan aloittamista, tehdä toiminnastaan ilmoitus sen kunnan valvontaviranomaiselle, jossa palvelua aiotaan tarjota.

Seuraavien palveluiden tarjoamisen aloittamisesta on ilmoitettava:

1) huvipuisto, perhepuisto, eläintarha, kotieläinpuisto, tivoli ja sirkus;
2) kuntosali;
3) laskettelukeskus ja muu rinnekeskus;
4) leikkikenttä ja siihen rinnastettava sisäleikkipaikka;
5) rullalautailupaikka ja vastaavanlainen pyöräilypaikka;
6) seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu sekä niihin rinnastettava muu ohjelmapalvelu, jollei siihen sisältyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi;
7) kiipeilykeskus;
8) ratsastustalli ja muu ratsastuspalvelu;
9) kartingrata;
10) uimahalli, maauimala, kylpylä ja viihdekylpylä;
11) uimaranta ja talviuintipaikka;
12) tatuointi-, lävistys- ja muu kehonmuokkauspalvelu;
13) turvapuhelinpalvelu ja muu vastaava palvelu;
14) tapahtuma, joka sisältää merkittävän riskin, josta toteutuessaan voi aiheutua vaaraa jonkun turvallisuudelle palveluun osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi.

Ruoka-aine allergia ja uskonto

Keliakia

Keliakiaan liittyvät oireet ovat monenlaisia ja hyvin yksilöllisiä. Tyypillisiä oireita ovat erilaiset suolistovaivat, kuten vatsakipu, ripuli ja löysät ulosteet, vatsan turvotus, suoliston kouristukset ja ilmavaivat. Oireita voivat olla myös pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja oksentelu sekä anemia ja väsymys. Keliakia voi ilmetä myös iholla kutiavana, pienirakkulaisena ihottumana, jolloin on kyse ihokeliakiasta.

Keliakia voi olla myös olla vähäoireinen, oireeton tai ilmetä muilla kuin tyypillisillä, suolistoperäisillä oireilla. Tällöin oireiden yhdistäminen ruokavalioon ja keliakiaan voi olla ongelmallista.


Keliakian ja ihokeliakian ainoa hoito on elinikäinen ja tarkka gluteeniton ruokavalio.
Ruokavaliohoidon tavoitteena on korjata ohutsuolen limakalvovaurio sekä ihokeliakiassa ihottuma.
Gluteenittoman ruokavalion noudattaminen ehkäisee hoitamattoman keliakian aiheuttamia lisäsairauksia.

Ruokavalio

Keliaakikon ruokavaliosta poistetaan vehnä, ruis, ohra sekä kaikki näitä viljoja sisältävät ruoat ja elintarvikkeet. Poistetut viljatuotteet korvataan gluteenittomilla viljoilla kuten riisillä, maissilla, tattarilla ja hirssillä sekä teollisesti puhdistetetulla vehnätärkkelyksellä. Gluteeniton tuote voi sisältää gluteenittomia viljoja. Gluteeniton tuote voi sisältää myös vehnätärkkelystä tai gluteenitonta kauraa. Gluteenittomana myytävän tuotteen gluteenipitoisuus voi olla enintään 20 mg/kg. Joskus voi olla tarpeen kuitulisän tai kalsium- tai D-vitamiinivalmisteen käyttö. Ruokavaliohoidon alkuvaiheessa tukena voi olla monivitamiinivalmiste.

Terveellisen gluteenittoman ruokavalion perusta ovat gluteenittomat täysjyväviljavalmisteet sekä kasvikset, marjat ja hedelmät. Ne kuuluvat jokaiselle aterialle. Lisäksi ruokavalio sisältää kohtuudella vähärasvaisia tai rasvattomia maitovalmisteita, kalaa sekä vähärasvaista lihaa sekä kasvirasvaa.

Vegaaninen ruokavalio

Vegaani on henkilö, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita kuten lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita ja niiden johdannaisia. Vegaani ei myöskään osta eläinperäisiä vaatteita, kuten nahkaa ja villaa, eikä tue palveluita, jotka perustuvat eläinten riistoon. Vegaanisuus on siis arvo, joka perustuu eläinten oikeuksiin, eläintein oloihin, eläinten tietoisuuteen, terveyteen ja ympäristöön.

Vegaanille sopimattomia eli eläinperäisiä aineita sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi monet kaupoissa myytävät makeiset (joissa on esimerkiksi liivatetta tai eräästä kirvalajista eristettyä punaista väriainetta, karmiinia), maitotuotteet (viilit, juustot, jogurtit, voi), useimmat kaupoissa myytävät keksit, maidosta tehdyt jäätelöt, monet suklaat, suurin osa margariineista, sekä leivonnaiset ja useimmat valmisruoat. Koska vegaanit välttävät myös hyönteisperäisiä aineita, he eivät käytä karmiinilla värjättyjen tuotteiden lisäksi myöskään hunajaa tai mehiläisvahaa tai sellakkaa. Eläinperäiset tuotteet voidaan korvata helposti vegaanisilla samantyyppisillä tuotteilla, joita vegaanisia leivonnaisia ja soijajuustoja lukuun ottamatta, on saatavilla lähes kaikkialla Suomessa.

Vegaani hylkää perinteiset lautasmallit ja ruokapyramidit. Heille onkin tehty aivan oma ruokapyramidinsa.

Ruokakolmio tai -pyramidi toimii siten, että alimmaisina olevia ruoka-aineita syödään eniten, ylimmäisinä olevia vähiten.

Tässä taulukko suosituista raaka-aineista:

Yksi esimerkkiruoka on Kurptisa-kikhernecurry

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

1 punainen chilipalko

2 porkkanaa

2 rkl neitsytkookosöljyä

1 rkl curryjauhetta

0,5 tl inkivääriä

0,5 tl kanelia

1 tlk (400 g) kookosmaitoa

2 dl vettä

4 dl kurpitsaa kuutioina

1 tlk kikherneitä valutettuna

4 tomaattia kuutioina

1 limetin mehu

ripaus suolaa

Ruokakulttuuritehtävä

Ahvenanmaa

Ahvenmaa ruokakulttuuri Ahvenanmaa on saariryhmä sekä Suomen maakunta, sekä ainoa jolla on itsehallinto. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi: 88 prosentilla väestöstä on äidinkielenään ruotsi, noin 5 prosenttia on suomenkielisiä ja muunkielisiä asukkaita on yhteensä noin seitsemän prosenttia. Maakunnan väkiluku 30. tuhatta. Ahvenmaan ainoa kaupunki on hallintokeskus Maarianhamina. Ahvenanmaa on sekä maapinta-alaltaan että asukasluvultaan Suomen pienin maakunta. Ahvenanmaa sijaitsee Saaristomeren lounaisosassa Ahvenanmeren itäpuolella ja Selkämeren eteläpuolella.

Ahvenanmaalla on saatavana paljon lähiseudulla toimivien paikallisten tuottajien valmistamia herkullisia ruokatarvikkeita ja ruokia.

Ahvenanmaan ruokakulttuuri

Ahvenanmaan maakunnan yli 6 500 saaren ruokakulttuuri on muovautunut kalastuksen, merenkulun sekä kaupankäynnin myötä piirteiltään omaleimaiseksi. Meri on aina ollut ahvenanmaalaisille elämän edellytys ja niinpä ruokakulttuurinkin pohjana oli kala, joista tärkeimpänä silakka.

Ahvenanmaan erikoisuuksiin kuuluu pannukakku. Kun perinteinen suomalainen pannukakku valmistetaan vehnäjauhoon, lisätään ahvenanmaalaiseen versioon kardemummaa sekä valmista manna- tai riisipuuroa. Se, kumpi puuroista on oikea ja alkuperäinen, jakaa mielipiteet edelleen kahtia.

Pannukakku

5 dl	vettä
1 dl	puuroriisiä tai mannasuurimoita
5 dl	maitoa
0,5 tl	suolaa
1 dl	sokeria
3	munaa
1 dl	vehnäjauhoja
25 g	voita uunipannuun

Toinen Ahvenanmaan saariston klassikkoruoista on niin sanottu mustaleipä. Leipä oli aikoinaan laivamuonan perusta ahvenanmaalaisilla purjelaivoilla, jotka kiersivät maailman meriä. Entisaikaan mustaa leipää nautittiin snapsiryypyn kera. Mustaleipä on Ahvenanmaan lisäksi yleinen myös Turun saaristossa.

Mustaleipä

piimää 1 1/2 dl

siirappia 1 1/2 dl

fariinisokeria 1 1/2 dl 

ruismaltaita 1 tl

suolaa 1000 g

ruisjauhoja 25 g

hiivaa 500 g

grahamjauhoja

Voiteluun

• 1 dl siirappia
• 1 dl kahvijuomaa

Silakkalaatikko on hyvin yleistä ruokaa Ahvenanmaalla. Seuraava resepti on Viking Linen kokin, Michaelin, kehittelemä. Hän ottaa paljon vaikutteita saaristolaisruuasta.

Michael Björklundin äidin si­lak­ka­laa­tik­ko

600 g silakkafileitä

10 kpl anjovista

1 kpl sipulia

1/2 tl suolaa

1/2 tl mustapippuria

1 kpl omenaa

75 g etikkapunajuurta (kuutioituna)

2 dl ruokakermaa

50 g voita

1 rkl korppujauhoja

Lähiruoasta innostunutta matkailijaa hemmotellaan Ahvenanmaalla.
Lihaa, kalaa ja vihanneksia on tarjolla tuoreena suoraan lähivesistä tai paikallisilta maatiloilta.

Ahvenanmaan hedelmätuotannosta kiinnostuneet voivat poiketa Karl- Erus fuktin tilalla Tjudössä, josta tulee noin 14 prosenttia Suomen omenatuotannosta. Omenoiden lisäksi siellä viljellään myös mansikoita sekä päärynöitä, jotka ovat perinteisesti olleet haastavia kasvatettavia Suomen oloissa. Ahvenanmaan ilmastossa ne ovat kuitenkin pärjänneet hyvin.

Lähilihaa Ahvenanmaalla voi noutaa esimerkiksi Bolstaholmin tilalta.

Suomen suurin parsatila sijaitsee niin ikään Ahvenanmaalla. Lassasin tilalla Virpi ja Tage Karlsson viljelevät parsaa seitsemän hehtaarin alueella Tagen suvun tilalla.

Wätteras Gård - vuohen lihaa ja maitoa

Valitettavasti en osaa kertoa enempää näistä tiloista, googlesta löytyy tietoa, mutta Ruotsinkielen taitoni on heikkoa, ja Google kääntäjällä syntyy vain väärinkäsityksiä.

Retkivarusteet

Vaellusasut:

Vaellusasu - kuoriasu, eli takki ja housut
Vaelluskengät - Nahkaiset vaelluskengät gore-tex-kalvolla tai ilman. Myös saappaat käyvät mutta vaelluskenkä on tukevampi. Oleellisinta on tukeva pohja, joka vaimentaa kivien iskut.
Sadeviitta
Rinkka - Rinkan on syytä olla hyvä eli kantojärjestelmä pitää pystyä säätämään sopivaksi.
Rinkan sadesuoja
Fleecetakki
Pari T-paitaa - Rinkka hiostaa selästä eli jos on varaa valita niin keinokuitupaita mieluummin kuin puuvillainen
Parit vaellussukat
Parit kalsarit
Microfleece-alusasu
Hansikkaat
Kaulaliina
Pipo
Croksit - esim vesistön ylityksiin ja tauoille

Muotkatuntureilla valetamassa heinäkuussa 2012

Yöpyminen:

T-paita yöpaidaksi
Kalsarit 
Kuivat sukat
Rinkka
Teltta
Makuupussi
Makuualusta

Muotkatuntureilla vaeltamassa heinäkuussa 2012. 

Ruuanlaitto ja syöminen 

Trangia (polttoaine, kattilat) 
Kuksa
Lautanen
Lusikka
Puukko
Vesiastia
Vispilä
Kahvimitta
Kahvinsuodatin
Desimitta
Karhunkieli-pesusieni

Ruoka. Vaelluksella ihminen kuluttaa merkittävästi enemmän energiaa kuin esimerkiksi arkisessa opiskelussa, minkä takia vaellusruoan on sisällettävä paljon kaloreita ja kilojouleja, ja sitä tulee syötyä normaalia enemmän.

Aamupalan on hyvä koostua enimmäkseen pitkäkestoisista hiilihydraateista, että saat riittävästi energiaa päivään. Mutta toki kaikkien aterioiden on hyvä sisältää myös rasvoja ja proteiinia, että ravinto on riittävän monipuolista.

Lounasruoan tulee olla nopeasti valmistettavaa ja suhteellisen kevyttä

Päivällinen voi olla enemmän proteiini ja rasvapitoinen, koska keholla on ilta aikaa sulattaa ruokaa ja siten valmistautua seuraavaan päivään.


Vaeltamiseen kuuluvat myös tauot ja niihin pienet naposteltavat. Naposteltavien tarkoitus on olla nopeasti saatavia pieniä välipaloja, jotka antavat lisää energiaa matkaan. Muista myös juoda vettä!


Tulen voi tehdä maanomistajan luvalla, se ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.  Metsäpalovaroituksen aikana lupakaan ei riitä, silloin avotulta ei saa tehdä. Tulta tehdessäsi huomioi, että paikka on paloturvallinen, eikä tuli voi levitä ympäristöön maata pitkin, turpeen sisään tai yläpuolelta. Varaudu myös sammuttamaan nuotio nopeasti, jos tuli on karkaamassa. Esm. vesisangolla.

KARPALO

Isokarpalo on 10–80  cm pitkä, suikertava ja maanmyötäinen varpu. 
alvehtivat lehdet ovat 6–15 mm pitkiä, soikeita tai suippoja, päältä kiiltävän vihreitä ja alta valkoisia. 
Vaaleanpunaiset kukat ovat haarojen kärjissä joko pareittain tai useita yhdessä.
Isokarpalon kukinta-aikaa on kesä-heinäkuu. 
Marja on pallomainen, 10–15 mm leveä tai pisaramaisesti kärkeen tai tyveen päin levenevä. 
Marja on väriltään punainen tai tumman sinipunainen ja maultaan hapan.

Pikkukarpalo on isokarpaloa hennompi, 10–30 cm pitkä, suikertava ja maanmyötäinen varpu. 

MENU

Alkuruoka:

PARSAKAALIKEITTO - pehmeää päärynää karpaloilla

• 2 pientä salottisipulia 
• 1 valkosipulinkynsi
• rypsiöljyä 
• nokare voita
• 600 g parsakaalia
• 7 dl kasvislientä fondikuutiosta 
• 100 g Koskenlaskijaa voimakas 
• 1 dl kermaa 
• 1 rkl balsamicoa
• 1 tl sokeria
• mustapippuria

                                Alkujuoma:

                               Cosmodrink

                               (10hlö, keliaakikko, gluteeniton, vegaani)

 vodkaa 

2 dl triple sec -likööriä 

3 dl karpalomehua 

1 dl sokeroitua limettimehua 

0.5 l kivennäisvettä 

0.5 l Spriteä 

 karpaloita 

 limettiviipaleita 

Pääruoka:

RUUSUKAALISALAATTI



(5hlö, sopii gluteenittomille ja vegaaneille)

500g ruusukaalia

1,5 dl tuoreita karpaloita

1 dl aurajuustoa

1 dl pekaaninpähkinöitä

1 rkl vaahterasiirappia

1 rkl Balsamiviinietikkaa

oliiviöljyä

Jälkiruoka:

Karpaloista kerroskiisseliä

(6hlö, ei sovellu allergikoille)

2 dl

0,75 dl mansikkasurvosta

5 dl karpalomehua

1 dl sokeria

1,5 rkl perunajauhoa

1 kpl keltuainen

1/2 dl sokeria

2 rkl vehnäjauhoja

1,5 dl maitoa

1 dl kuohukermaa

2 tl aitoa vaniljasokeria

1 dl kuohukermaa

(reseptilähteet mytaste.com) 

MAAKUNTATEHTÄVÄ

• Lappi

Kullero



Kulta




Lohi



Sinirinta

___________________________________________________________________________________

• Pohjois-Pohjanmaa

Suopursu



Siika




Kurki



Liuske
___________________________________________________________________________________

• Kainuu

Kanerva



Kuukkeli 

Kuore





Vihreäkivi


___________________________________________________________________________________

• Keski-Pohjanmaa

Kissankello

Siika

[kuva aiemmin jo]




Kiuru



Gneissi
___________________________________________________________________________________

• Etelä-Pohjanmaa

Maitohorsma

Siika
[kuva aiempana]



Isokuovi



Kärnäniitti
___________________________________________________________________________________

• Pohjanmaa

Mesiangervo




Vaasan graniitti



Tervapääsky

Siika
[kuva aiempana]

___________________________________________________________________________________

Pirkanmaa



Tuomi



Toutain



Västäräkki




Pallokivi
___________________________________________________________________________________

• Pohjois-Savo

Kotipihlaja

Muikku

Kuikka

Apatiitti

___________________________________________________________________________________

• Pohjois-Karjala

Karjalanruusu

Järvilohi

Käki

Vuolukivi

___________________________________________________________________________________

• Etelä-Savo

Pohjolanlumme

Muikku

[kuva aiempana]

Kuhankeittäjä

Marmori

___________________________________________________________________________________

• Satakunta

Tyrni

Nahkiainen

Sinitiainen

Hiekkakivi

___________________________________________________________________________________

• Keski-Suomi

Päivänkakkara

Järvitaimen

Metso

Dioriitti

___________________________________________________________________________________

• Kymenlaakso

Tervaleppä

Kilohaili

Punatulkku

Rapakivi

___________________________________________________________________________________

• Etelä-Karjala

Kangavuokko

Satakieli

Järvilohi

Sprektoliitti

___________________________________________________________________________________

• Kanta-Häme

Hämeenkylmänkukka

Lahna

Kalasääski

Kirjomaasälpä

___________________________________________________________________________________

• Päijät-Häme

Ruiskaunokki

Lahna

Valkoselkätikka

Diapaasi

___________________________________________________________________________________

• Varsinais-Suomi

Tammi

Silakka

Naakka

Punainen graniitti

___________________________________________________________________________________

• Uusimaa

Valkovuokko

Kuha

Mustarastas

Sarvivälke

___________________________________________________________________________________

• Itä-Uusimaa

___________________________________________________________________________________

• Ahvenanmaa

Kevätesikko

Hauki

Merikotka

Eloperäinen kalkkikivi

___________________________________________________________________________________