Liikennetehtävä

Suomen

Junaliikenne

Suomeen tuli ensimmäiset rautatiet muuhun maailmaan verrattuna varsin myöhään. Ensimmäinen junarata avattiin 31. tammikuuta 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille, nykyään yhteys on Suomen päärata. 1870 ratayhteys laajennettiin Suomen rajojen ulkopuolelle (jolloin tosin oltiin vielä Venäjää), jolloin mahdollistettiin junalla kulkeminen Pietariin. 

-22. kesäkuuta 1876. rataosuutta laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle. Näin maan kolme suurinta kaupunkia oli yhdistetty.

-1878 Tampereelta Haapajoen kautta Seinäjoelle ja Vaasaan

-1884 Seinäjoki - Oulu

-1909 Rataosuus Rovaniemelle

Rautateiden rakentaminen  meni jäihin sen jälkeen pitkäksi aikaa, eikä sodat edesauttaneet asiaa. Moskovan välirauhan katkaistua rautatieyhteyden Joensuusta Parikkalaan vuonna 1944, rakennettiin yhteys 1960-luvulla Parikkalasta Onkamoon. Vuosikymmeniä myöhemmin, 1960-luvulla ja 1970-luvulla saatiin vihdoinkin rakennettua lisää rautateitä, esimerkiksi oikorata (Tampere)Lielahti–Parkano–Seinäjoki, joka lyhensi Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välistä matka-aikaa huomattavasti. 

Junatyypit

• Lähijuna - Suomen pääkaupunkiseudulla kulkeva, yleensä kompakti sähkömoottorijuna
• Taajamajuna - lyhyen matkan junatyyppi, joka kulkee tiettyjen suurten asutuskeskusten välillä ja pysähtyy lähes kaikilla asemilla, jotka sijaitsevat enimmäkseen taajamassa 
• Pikajuna - Nopea yhteys, joka pysähtyy vain keskikokoisilla ja suurilla juna-asemilla
• InterCity - VR liikennöi Inter Citya kaikilla merkittävillä reiteillä. Junien huippunopeus on 160–200 km/h ja ne on merkitty aikatauluihin IC-tunnuksella.
• Pendolino - Suomen Pendolinot ovat kuusivaunuisia. Pendolino pysähtyy vain suurilla asemilla, ja se on Suomen junista nopein. 

VR ja pelvelu

Vammaismatkustajat junilla ja asemilla

Tarvittaessa VR tarjoaa liikuntarajoiteisille asiakkaille apua liikkumiseen ja tavaroiden kantamiseen juna-asemilla. Ilmoitus avun tarpeesta pitää tehdä 48 tuntia ennen lähtöä. Matkan aikana avustusta saa kulkemisessa ja esimerkiksi ravintolavaunussa. 

Lipunmyynti

• VR-mobiili:

-mobiilikaupasta selainversiolla 

-puhelimeen ladatulla mobiilisovelluksella

• Verkkokauppa: 

 Sopivan yhteyden voi etsiä netistä verkkokaupasta. Oston jälkeen lipun voi tulostaa, tilata puhelimeen tai lunastaa asemalta. 

• VR-asemien lipunmyynti ja lippuautomaatit:

 -Kaukoliikenteen junalippuja myydään 23 rautatieasemalla eri puolilla rataverkkoa. 

• VR ja asiakaspalvelu:

-lippuja voi ostaa myös soittamalla VR:n asiakaspalveluun 

• R-Kioskit:

 R-kioskeilta voit ostaa yleisimpiä kotimaan kaukoliikenteen junalippuja. R-kioskeilta ei voi ostaa makuupaikkoja, Ennakkolippuja etkä AutoJuna-paketteja.

• VR:n jälleenmyyjät: 

-Kaukoliikenteen junalippuja voi ostaa myös matkatoimistoista ja muilta jälleenmyyjiltä eri puolilla Suomea

• Junien kondytköörit:

 -Junissa voi ostaa konduktööreiltä kertalippuja ilman paikkatietoja. Lipun hinta on tuolloin 0-76 km:n matkalle 3 euroa kalliimpi ja yli 76 km matkalle 6 euroa kalliimpi kuin itsepalvelukanavista ostettaessa

• Kiskobussien juna-automaatit: 

-Kiskobussien juna-automaateista voi ostaa peruslippuja. Liput tulee leimata siihen tarkoitetussa automaatissa

Palvelut asemilla:

-Avustuspalvelu

-Pysäköinti -ja pyöräpaikat

-Matkatavaran säilytys

-Ravintolapalvelut

-Löytötavarat

Palvelut junissa:

-Eksta-luokan palvelut

-Tietokoneen ja puhelimen käyttö 

-Ravintolapalvelut

-Moottoripyörien -ja kelkkojen kuljetus

-Makuuvaunujen palvelut 

-Polkypyörien, lastenvaunujen ja suksien kuljetus

-Autojunat

Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne

Suomen ja Venäjän välisen junaliikenteen lippuja voi ostaa asemien lipunmyynnin lisäksi verkkokaupasta, puhelimitse VR Asiakaspalvelusta sekä useista matkatoimistoista. Allegroon lipun voi ostaa myös lippuautomaateista.

InterRail

Interrail-kortteja on kahdenlaisia: kaikissa Interrail-maissa kelpaava Interrail Global Pass ja maakohtainen Interrail One Country Pass. Molempien korttien voimassaoloajoissa on useita eri vaihtoehtoja, ja niitä myydään nuorille ja aikuisille. Myös senioreille on tarjolla oma Global Pass.

VR ja yhteistyökumppanit
Finnair ja VR aloittavat yhteistyön, jossa Finnairin kansainvälisten lentojen matkustajat voivat yhdistää lentomatkaansa Helsingin ja Pietarin välisen Allegro-junamatkan.
VR tekee yhteistyöta monen suomalaisen matkailualan yrityksen kanssa. 

Yritys voi sopia VR:n kanssa yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimuksessa sovitaan yrityksen saamista eduista, käytettävistä osto- ja palvelukanavista ja maksuratkaisuista sekä yhteistyömallista 

Liikematkustajat junassa

DuettoPlus VR:llä on käytössä uusi DuettoPlus-ravintolavaunu, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia ryhmien matkustamiseen ja kokouksen pitoon. Vaunun yläkerrasta voi varata tiloja eri kokoisille matkaseurueille. Tarjoilut voi varata ennakkoon.
Neuvottelutilat Pendolino-junan neuvotteluhytissä voi järjestää  7 henkilön kokouksen, samoin Allegro-junaan voi varata  6 henkilön neuvottelutilan. Tiloissa on nykyaikainen kokousvälineistö
Oma juna VR vuokraa kokonaisia junia yksityiskäyttöön. Juna muuttuu moneksi: konferenssijunaksi, juhlajunaksi, näyttelyjunaksi, messujunaksi tai tapahtumajunaksi jopa 1500 hengelle.

VR ja asiakaspalvelu

VR Asiakaspalvelu palvelee puhelimitse päivittäin klo 7-22. 
VR:n asiakaspalvelusta voit:
-Voit peruuttaa verkosta ostamasi lipun
-Antaa palautetta
-Hakea myöhästymiskorvausta
-Hakea hyvitystä lipun oston epäonnistumisesta

[oma mielipide] Valtion Rautatiellä ei ole kilpailijaa, se on Suomessa ainoa yritys, joka vastaa junaliikenteestä. Vaikka asiakaspalvelu olisi huonoa, se saisi satunnaiset ihmiset käyttämään linja-autoa, mutta sillä ei olisi suurta vaikutusta junaliikenteeseen.

Olen kulkenut paljon junilla, kun asuin Turussa ja ystäväni muutenkin ympäri Suomea. Olen kohdannut sydämelisiä kondyktöörejä, joilla riittä ymmärrys inhmillisiin virheisiin, olen päässyt aina junalla kohteeseen, joskus ajallaan, joskus tunteja myöhässä. Juna on kätevä, mutta olen saanut osakseni toisinaan niin huonoa asiakaspalvelua, että on tullut muutama kyynel vuodatettua.

Koirani sai hellepäivänä junassa paniikkikohtauksen. Koira kakkasi ja paljon. Aloin tietenkin heti siivoamaan, saaden hyvin pian selkäni taakse huutavan kondyktöörin, joka heitti minut ja koirani seuraavallla asemalla pois.

Äärimmäisillä pakkasilla vaununi ovi oli jäätynyt kiinni (tai sähkövika), sen sijaan, että VR olisi korvannut matkani Jyväskylästä takaisin Jämsään, jossa yritin epätoivoisesti jäädä pois, vaati se vielä Jämsä-Jyväskylä välistä maksua. En maksanut. [oma mielipide/]

Loppuun vielä keväällä 2013 ottamani HDR-kuva Hämeenlinnan juna-asemalta, kuvassa InterCity

Suomen bussiliikenne

• Bussiliikenteen historia

Linja-autot otettiin käyttöön 1900-luvun alussa. Vuonna 1905 alkoi autolinjaliikenne Uudenkaupungin ja Turun välille. Kaupunkiliikenne Turussa alkoi 1906, mutta toiminta loppui, koska toiminta ei ollut tarpeeksi tuottavaa. Kaksi muuta yritystä linja-autoliikenteen aloittamiseksi tapahtui Helsingissä vuonna 1907 ja Kotkassa 1913, lisäksi 1920 oli yksi yritys Tampereella. Linja-autoliikenne alkoi kunnolla Suomessa 1920-luvulla. Ensimmäiset linja-autoasemat perustettiin vuonna 1929. Linja-autot olivat aluksi kuorma-autoja, joidan lavan reunalla oli pitkittäissuuntaiset penkit.

• Reittiliikenne

Matkustaja kulkee aikataulun mukaisesti linja-autolla.

• Vakiovuoro

Maaseudulla ja kaupunkien välillä ajava vuoro, joka pysähtyy tarvittaessa kaikilla reitin varrella olevilla pysäkeillä. Kuljettaa myös rahtia.

• Pikavuoro

Ajetaan keskikokoisten ja isojen kaupunkien välillä. Pikavuoro pysähtyy vain merkityllä pikavuoropysäkillä. Kuljettaa myös rahtia.

• Tilausliikenne

Reittiliikenteen ulkopuolista ajoa, jossa kuljetaan ryhmää, joka on ennalta sovittua. Tilausajot ovat asiakkaan tilaamia kuljetuksia, joissa aikataulu, reitti, autokalusto ja mahdolliset oheispalvelut ovat asiakkaan tarpeen mukaan laadittu. 

• Matkahuolto

Yksityinen linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointi yritys. Linja-autoliitto osastoineen omistaa Matkahuollon. Päätoiminta-alat yrityksessä ovat matka- ja pakettipalvelut, sekä kioskipalvelut.

Suomen bussitoimintaan suuntautuneet matkanjärjestäjät ovat muun muassa Pohjolan Matka, Matkapalvelu Liisa Hietala, Matkapojat, Matka-Töysä Oy ja Lehtimäen matkat.

ExpressBus markkinointiyhteenliittymä, johon kuluu 30 pikavuoroja liikennöivää linja-autoyritystä.

Bussien merkitys liikenneverkossa on täydentää rautateitä, tarjoamalla bussiyhteyksiä paikkakunnalle, joille ei pääse junalla. Ennen junat ja bussit kilpailivat enemmän. Nykyään, kun autoilu on lisääntynyt on täytynyt aloittaa yhteistyö. 

• Kestävä kehitys bussiliikenteessä

Bussin hiilidioksidipäästöt on 4 kg/hlö/100 km, joka hieman vähemmän kuin junissa.

 valtakunnallinen bussiyhtiö esittelyssä:

Onnibus on halpa, Suomessa melko uusi bussi. Nämä punaiset, siistit bussit mainoksineen on herättänyt ihmisissä mielenkiintoa lähivuosina. Yhteyksiä on melko vähän ja pysäkit joihin linja-auto pysähtyy, ovat myös vähissä, mutta yritys laajentaa verkostoaan. Onnibusseissa on kaikkissa langaton netti ja pistorasia löytyy joka istuimen yhteydestä. Lippujen hinnat alkavat yhdestä eurosta ja lisäksihintaan tulee euron varausmaksu.

• Hämeenlinnan paikkalislinja-auto liikenne

-Lipun hinta on 3,30€

-Lasten liput ovat 1,70€ 

SUOMEN LENTOLIIKENNE

• lentoliikenteen historia

Ensimmäinen varsinainen lento Suomessa tapahtui 18.5.1912. Suomen lentoliikenteen katsotaan alkaneen jo vuonna 1784, kun Johan Erikson Julin päästi miehittämättömän kuumailmapallonsa Oulun torilta taivaalle. Aero Oy, nykyinen Finnair Oy perustettiin 1.11.1923, toiminnan se aloitti 20.3.1924. Ensimmäinen lento Aero Oy:lla oli 162kg kuorma postia Helnsingistä Tallinnaan. Ensimmäisenä vuonna, kun Aero toimi se kuljetti 269 matkustajaa. Kesällä 1924 Aero palkkasi ensimmäisen suomalaisen lentäjän.

Siviili-ilmailu

Ilmailu, joka ei palvele sotilaallisia tarkoituksia. 

Sotilasilmailu

Kattaa kaiken sotilaallisen lentotoiminnan niin sodan, että rauhan aikana. Tämän tehtävän suomessa toteuttaa Suomen ilmavoimat.
Liikenneilmailu

Kaupallista lentoliikennettä, jossa kuljetetaan matkustajia, rahtia tai postia maksua tai vuokraa vastaan. Kaupalliseen liikenteeseen kuuluu reitti-, tilaus-, ja taksiliikenne, liikenneilmailu ei sisällä mm. yleis-, koulutus-, tai sotilaslentoja.
Reittiliikenne

Matkustaja lentää aikataulun mukaisella lennolla kahden lentokentän välillä.
Tilausliikenne

Tilauslennot
Sukkulaliikenne

Tarkoitetaan kahden paikan välistä tiehää liikennettä.
Taksiliikenne

Lentotaksi ajaa kutsuliikenteenä ennakkoon tehtyjen varausten mukaan.
Yleisilmailu

Termi, joka kokoaa ne moottorilennon alueet, joita valtio tai yrityksen reittiliikenteessä tai liikelennossa eivät harjoita. Yleisilmailu ei ole aina ei-kaupallista. Suurin osa yleisilmailusta koostuu harrastuslentämisestä, mutta osa kattaa myös kaupallisia toimintoja.
Finavia

Suomen valtion kokonaan omistama julkinen osakeyhtiö. Liikevaihto muodostuu lentoyhtiölle ja matkustajilla tarjottavista palveluista. Finavia turvatarkastaa matkustajat ja matkatavarat, pitää kiitotiet kunnossa sekä varmistaa turvalliset nousut ja laskeutumiset.

• Lentoliikenne ja kestävä kehitys

Lentoasemilla merkittävämmät ympäristövaikutukset aiheutuvat kiitoteiden liukkaudentorjunnan, lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyiden, sekä lentotoiminnan takia. Lentoliikennettä ja lentoasemien toimintaa koskee suuri määrä kansainvälisiä säädöksiä, EU:n lainsäädöksiä, kotimaista lainsäädäntöä sekä niiden perusteella annettuja ilmailumääräyksiä. Ympäristö vaikutuksia seurataan tarkkaan.



-Suomen lentokentät:


Helsinki-Vantaa


Enontekiö


Ivalo


Joensuu


Jyväskylä


Kajaani


Kemi-Tornio


Kittilä


Kokkola-Pietarsaari


Kuopio


Kuusamo


Lappeenranta


Maarianhamina


Oulu


Pori


Rovaniemi


Savonlinna


Tampere-Pirkkala


Turku


Vaasa


Varkaus






Suomen vesiliikenne


Suomen Hopealinja Oy






Hopealina Oy on Suomen suurin sisävesivarustamo. Varustamolla on 8 sisävesilaivaa, jotka kuljettavat n. 85 500 matkustajaa vuosittain. Alukset risteilevät Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Tampereen välillä, sekä Keuruun ja Mäntän alueella. Tampere-Hämeenlinna välillä risteilevät alukset kulkevat lähes päivittäin koko kesä kauden. Talvisin järjetetään myös risteilyjä. Lisäksi Hopealinja Oy tarjoaa monenlaisia teema-risteilyjä.

• Meriliikenne

Meritse kuljetetaan paljon esim. öljyä, paperia ja kartonkia sekä kappaletavaraa. Reittilliikenne

Suomen aluevesien ulkopuolelle laivalla tai lautalla tehty yleensä edestakainen matka.

-Matkustajalaivaliikenne

Laivaliikenne, jossa matkustaa rahdin sijasta matkustajat.

-Rahtiliikenne

tarkoitus kuljettaa tavaraa, esim vientiteollisuutta Suomesta

Suomen merisatamat





Sköldvikin satama
HaminaKotkan satama
Helsingin satama
Kokkolan satama
Naantalin satama
Rauman satama
Raahen satama
Porin satama
Oulun satama
Hangon satama
Turun satama
Tornion satama
Kemin satama
Inkoon satama
Uudenkauoungin satama
Pietarsaaren satama
Vaasan satama
Loviisan satama
Kaskisen satama
Kantvikin satama

Suomesta lähtevät tärkeimmät reitit
Tallinna-Helsinki, Tukholma-Helsinki/Turku, lisäksi mm. rekkakuskit liikkuvat myös paljon saksaan tai pietariin.
Laivaliikenne ja kestävä kehitys
Laivoista rakennetaan tehokkaampia, vähemmän kuluttavampia, ja laivoja, jotka voi kulkea pelkästään biopolttoaineilla. Esim. Viking Linen uusimmassa laivasta ei lähde ollenkaan rikkipäästöjä. Laivan pesuohjelmat lisäävät päästöjä.


Suomalaiset laivayhtiöt

Eckerö Line

Viking Line (Maarianhamina)

Finnlines

Kristina Cruises

Linda Line Oy (suomalainen tytäryhtiö Lindaliini AS yhtiöstä)

Suomalainen laivayhtiö esittelyssä: Viking Line Abp on ahvenanmaalainen varustamokonserni, joka liikennöi Itämerellä. Vuonna 2016 varustamolla on käytössään seitsemän alusta. Yhtiön toimintaan kuuluvat reittimatkat, virkistysmatkat ja rahti.

SUOMEN VALTATIET

Punaisella viivalla merkityt reitit ovat Suomen valtateitä eli teiverkon pääteitä, lisäksi Ahvenanmaalla niitä on neljä, ja siellä on oma tien numerointi järjestelmä, joka menee päällekkäin muun Suomen kanssa. Tiennumerot on merkitty tieopasteisiin valkoisella numerolla punaiselle pohjalle. Vuonna 2013 valtateitä oli Suomessa noin 8 600 kilometriä ja kaikki valtatiet on päällystettyjä. Tärkeimmät valtatiet lähetevät Helsingistä ja Turusta. Ennen valtateitä sanottiin viertoteiksi. Tiennumerointijärjestelmässä valtateille on varattu numerot yhden ja 39 välillä. Nykyisin näistä on käytössä vain numerot 1-16 ja 18-29.

Matkaturvallisuus

Matkavakuutusvakuutus, joka korvaa esimerkiksi matkan aikana sattuneen tapaturman tai sairastumisen kustannuksia


Vakuutusvaihtoehtoja ja vakuutusyhtiöitä on useita, joista on varaa valita

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Suomessa sairausvakuutetuilla on oikeus eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin, jonka voi tilata ilmaiseksi kelasta. Kortilla sinun tulisi saada hoito samaan hintaan kuin maassa asuvien henkilöiden (toimii EU- ja Eta-maissa, sekä Sveitsissä). Hoidon hinta määräytyy oleskelumaasi kansallisen järjestelmän mukaisesti.

Autojen turvallisuusasiat

-Autoissa on turvavyöt ja ilmatyynyt sen varalta, että sattuu kolari tai jokin muu onnettomuus. Lisäksi mukana tulee aina olla huomioliivit ja varoituskolmio.

-Talvisin autoissa on pakko käyttää talvirenkaita liukkauden takia. Vaihtoehtoina ovat kitka -tai nastarenkaat.

Lentokoneiden turvallisuusasiat; ennen lentoa, lennolla ja lennon jälkeen


Ennen lentoa kaikille matkustajille tehdään turvatarkastus ja matkalaukut läpivalaistaan, jotta lentokoneeseen ei pääse mitään, mikä voisi olla vaaraksi lennolla. Matkustajien henkilöllisyystodistukset tarkasetaan, esim. etsintäkuuulutusten varalta.






Lennon aikana lentoemännät ohjeistavat poikkeustilanteiden varalta, nousussa ja laskussa kaikki pitävät turvavyötä, lisähappea on saatavilla ja koneessa on pelastusliivejä, jos joudutaan laskeutumaan veteen. Lennon jälkeen tullattavat tavarat tullataan ja matkustajien henkilöllisyydet tarkastetaan uudelleen




Laivaturvallisuus


Laivoilla ei tarkisteta laukkujen sisältöä välttämättä. Laivoilla on pelastusveneitä ja pelastusliivejä. Yksin matkustavan lapsen pitää täyttää tietolomake ja se pitää pitää mukana koko matkan ajan.




Vesiväylien kunnossapito


Talvisin jäät murretaan väyliltä, ettei ne ole vaaraksi laivoille ja niiden rakenteille. Väyliä ruopataan, turvalaitteita kunnostetaan ja huolletaan.





Metrojen, raitiovaunujen, junien ja bussien turvallisuusasiat



Metroissa ja raitiovaunuissa turvallisuudesta on huolehdittu melko heikolti, koska esimerkiksi juuri turvavyöt puuttuu kokonaan. Junissa, raitiovaunuissa ja metroissa esimerkiksi ovet eivät aukea ennen kuin juna on täysin pysähtynyt ja junissa on kaiteita joista voi kävellessä pitää kiinni. Bussista kannattaa poistua vain takaostasta ja turvavyötä tulee pitää, jos sellainen on.