Suomalaista ruokaa ja muotoilua kuvataan usein samoin sanoin: selkeää, yksinkertaista ja käytännöllistä
Suomessa ruokakulttuurin lähtökohta on kahtaalla, idässä Laatokan Karjalassa ja lännessä Pohjanlahden rannalla. Kristinuskon saapumista Pohjolaan pidetään yhtenä ruokakulttuurimme suurena muuttajana. Uudet opit toivat paaston sekä muokkasivat käsitystä sallituista ja kielletyistä ruoista. Raaka ruoka, hevosenliha ja juopottelu siirtyivät tuolloin kiellettyjen listalle.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota ja niiden jälkeinen aika ovat myös muuttaneet ruokakulttuuriamme rajusti. Alueellisia eroja tasoittivat karjalaiset evakot, neuvontajärjestöt ja koulut. Jälleenrakennuksen myötä vaurastuva kansa alkoi kiinnostua esimerkiksi uusista lihaherkuista, etelän hedelmistä ja viineistä
Suomessa on paljon puhdasta raaka-ainetta ja koko ajan
kehittyvää ruokakulttuuria. Suomessa koko ajan kokeillaan uutta, mutta myös
vaalitaan vanhaa. Suomessa on aina ollut pohjoismainen ruokakulttuuri, joka on
kasvanut myös naapureiden kulttuurien kanssa. Nykyään vaikutteita tulee
kaukaakin. Suomessa ruoka osataan tehdä ja terveellisten ruokien suuntaan
kiinnostus on kasvanut. Suomi on nykyään yksi johtavista terveysruoka maista. Ravitsemustieto
on huippua ja opetetaan jo nuorena. Suomessa yhdistetään omaa vanhaa ja
vierasta uutta.
Suomessa arvostetaan puhtautta. Niin lihat, kasvikset, kuin kalatkin pyritään saamaan mahdollisimman puhtaina ja tuoreina. Suomessa on erittäin lyhyt kasvukausi, mutta se mahdollistaa tuholaisten vähäisyyden viljelyssä. Erityistä Suomen kasvukaudessa on se, että yön ja päivän lämpötilaerot ovat huomattavan suuria, joten se tiivistää marjoihin ja yrtteihin enemmän ravintoaineita. Myös hyvä hygienia- ja rehuosaaminen tekee suomalaisesta lihasta, maidosta ja munista maailman puhtaimmat. Suomessa on paljon luomumaataloutta. Kuluttajamarkkinat ovat pienet, mutta kasvavat koko ajan.
Suomessa on omintakeisia ruokia ja tapoja. Vaikka savustaminen on yhteispohjoismaista perinnettä, on se Suomessa huomattavan yleistä. Savustettuja liha- ja kalatuotteita sekä savujuustoa löytyy kaupasta kuin kaupasta. Leipäjuusto, mämmi ja kalakukko ovat herkullisia esimerkkejä omintakeisuudestamme
Suomalaisessa ruokatalvessa on tummia makuja: kellarin vahvistamaa sipulin kirpakkuutta sekä perunan, porkkanan ja lantun kypsää maan aromia. Lihapadat ja laatikkoruoat haudutetaan lempeästi. Etikkavihannekset ja hapankaali tuovat kielelle raikkaan tuulahduksen.
Keväällä valon lisääntyessä kevenevät suomalaisen mieli ja ruoka. Talven viimeiset varastot ja kevään ensimmäiset tuoreet maut kohtaavat. Kevättalven pakkaspäiviä lämmittävät keitot, viimeiset riistalihat nautitaan uuden sadon tuontivihannesten kera, ja pakastemarjat leivotaan piirakoiksi.
Kesällä koko Suomi hurahtaa uuden sadon perunoihin, mansikoihin ja herneisiin. Perunan kanssa tarjoillaan silliä, tilliä, pieniä makeita sipuleita varsineen ja voita.
Syksyllä on kaikkea yllin kyllin. Metsän ja puutarhojen marjat, sienet ja juurekset huokuvat kesän valoa ja täyteläisiä aromeja. Riista monipuolistaa lihavalikoimaa ja harrastajakalastajien sesonki jatkuu
"Perusruoka" on suomessa terveellistä ja ravitsevaa, maito, liha -ja täysjyvätuotteita käyttävät melkein kaikki.
Suomessa on erityisen helppo asua, jos olet vaikka ruokarajoitteinen. Suomi tarjoaa monipuolisia erityisruokia ihan lähikaupassakin.
Pohjoiseen sijaintiimme liittyy yksi erityinen ravitsemuksellinen ilmiö: vähärasvaista ja rasvatonta maitoa ja piimää täydennetään D-vitamiinilla, koska emme saa sitä riittävästi pimeän talven aikana.
Terveellisen ruokavalion osaaminen on Suomessa huippuluokkaa, ja oikeanlaiseen syömiseen neuvotaan ja neuvolakäynneillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti