Israel matkailumaana

                                                                

Israel – monimuotoinen lomakohde

Juulia Sandvik

                                                                         Matkailualan pt

Matkailu, -ravitsemus –ja majoituspalvelut

                                                      30.5.2017

                                                                                          

                                                                                                                     

Tekijä

Juulia Sandvik

Työn nimi

Israel – monimuotoinen lomakohde

Sivumäärä

15

Liitteitä kpl

5

Ammattiopisto Tavastia

Julkaisupäivämäärä

1.6.2017

Opinala ja julkaisun luonne

Matkailu, hotelli –ja ravitsemusala

Tiivistelmä

Tein opinnäytetyön Israelista lomakohteena. Israel on monipuolinen maa, mutta median luoman kuvan takia siellä tapahtuva turismi on hyvin vähäistä. Suomesta menee moni turisti Israeliin katsomaan uskonnollisesti tärkeitä monumentteja. Israelilla olisi kuitenkin paljon annettavaa tavallisellekin seikkailijalle, sillä sen monipuolinen luonto saa minutkin hämmästymään aina uudelleen.

Israelissa ei kohtaa kulttuurishokkia niin vahvana, kuin muualla Lähi-idässä, sillä se on länsimaistunut hyvin suurelta osin.

Israelissa on kolme eri merta; Välimeri, Punainen meri, ja Kuollutmeri. Välimeressä voi surffata, Punaisessameressä sukeltaa koralliriutalla ja Kuolleessameressä hoitaa vaikka kuivaa ihoaan. Israelissa voi lasketella vuorella, vaeltaa luonnonpuistossa ja maata vaikka viikko rannalla.

Kaupunkilomaakin on tarjolla kahta sorttia; historiallista kulttuurimatkailua Cesarean rauniokaupungissa tai Jerusalemissa. Tai vaihtoehtoisesti kiertelyä sivistyksen parissa Tel Avivin suurkaupungissa pilvenpiirtäjien ympäröimänä.

Hakusanat

Israel, kulttuurimatkailu, luontomatkailu

Sisällysluettelo

JOHDANTO

OTSIKKO 1

Otsikko 1.1

Pääkaupunki: Jerusalem (796 200 as.), ei kansainvälisen yhteisön tunnustusta

Väkiluku: 7,8 miljoonaa asukasta

Pinta-ala: 20 991 km2

Valtiomuoto: parlamentaarinen demokratia

Valuutta: uusi Israelin sekeli (ILS)

Sähkö: 230V 50Hz, israelilainen pistoke

Viralliset kielet: heprea ja arabia

Muita kaupunkeja: Tel Aviv (404 500 as.), Haifa (269 300 as.), Rishon LeZion (231 00 as.)

Naapurimaat: Egypti, Jordania, Syyria ja Libanon

Kansainvälinen suuntanumero: +972

Aikaero: UTC +3

JOHDANTO

Israel on sekoitus länsimaisuutta kehitystä ja itämaista alkukantaisuutta. Se kiehtoo minua monimuotoisella kasvillisuudella ja luonnollaan. Israel on muodoltaan pitkä ja kapea: noin 470 kilometriä pitkä ja leveimmillään 135 kilometriä leveä.

Vaikka Israel on kooltaan pieni, on sillä kokonaisen mantereen verran pinnanmuodostuksellista kirjoa: metsäisiltä ylämailta vehmaisiin vihreisiin laaksoihin, rannikon tasangoilta trooppiseen Jordanin laaksoon ja Kuolleeseen mereen – maailman alhaisimpaan pisteeseen. Noin puolet Israelin maa-alueesta on puolikuivaa autiomaata.

Juutalaisten keksimän tehokkaan ja vettä säästävän kastelujärjestelmän sekä ahkeran viljelyn ja puiden istuttamisen ansiosta maa viheriöi ja tuottaa satoa. Luonnon kauneus on kaikkien ihailtavissa ja nautittavissa.

Israelissa on wikipedian mukaan yli 150 luonnonsuojelualuetta ja 65 kansallispuistoa, joiden koko on noin 1000 neliökilometriä. Alueista huolehtii Israelin luonto- ja puistohallinto. Parikymmentä niistä on kehitetty julkiseen käyttöön ja kävijöitä niissä on vuosittain kaksi miljoonaa. Satoja kasveja ja eläimiä on suojeltu ja erilaisia pelastusohjelmia laadittu uhanalasille lajeille. Israelin ilmaston vahvat piirteet ovat runsas auringonpaiste ja marraskuusta huhtikuuhun kestävä sateinen kausi. Vuotuinen sademäärä vaihtelee pohjoisen 50-70 senttimetristä etelän 2,5 senttimetriin.

1.     KUOLLUT MERI

Kuollutmeri ei ole meri vaan järvi. Nimestään huolimatta Kuollutmeri ei ole meri vaan suolajärvi. Israelin ja Jordanian rajalla sijaitsevan järven uskotaan syntyneen noin 3-6 miljoonaa vuotta sitten. Järvi erkaantui tuolloin Punaisestamerestä.

Kuollutmeri on maailman matalin paikka merenpinnan tasosta mitattuna. Sen pinta sijaitsee yli 400 metriä merenpinnan alapuolella.

Kuolleeseenmereen laskee ainoastaan Jordanjoki, josta se saa suurimman osan vedestään. Kuolleellamerellä ei ole yhtään laskujokea, joten vesi poistuu suolajärvestä ainoastaan haihtumalla. Kuolleenmeren pinta laskee noin metrin joka vuosi. Aikaisemmin Kuollutmeri on ollut 76 kilometriä pitkä ja 18 kilometriä leveä. Parinkymmenen vuoden aikana järvi on kutistunut noin 30 prosenttia. Nykyään sillä on pituutta noin 50 kilometriä ja leveyttä noin 16 kilometriä. Järven on ennustettu kuivuvan kokonaan ja muuttuvan suola-aavikoksi vuoteen 2050 mennessä.

Syynä kutistumiselle on järveen laskevan Jordanjoen lisääntynyt vedenkäyttö. Valtaosa Jordanjoen vedestä käytetään juomavedeksi sekä maatalouden tarpeisiin.

Korkeasta suolapitoisuudesta johtuen Kuolleessameressä ei elä kaloja eikä vesikasveja. Jordanjoen mukanaan tuomat kalat kuolevat hyvin nopeasti jouduttuaan suolaiseen ja lämpimään veteen. Kuolleenmeren lämpötila pysyttelee aina yhdeksäntoista ja kolmenkymmenen plusasteen välillä.

Suuren suolapitoisuuden takia ihminen kelluu vedessä hyvin, mutta perinteinen uiminen on erittäin haastavaa. Kuolleeseen mereen ei voi upota.

Veden suola- ja mineraalikoostumus on ainutlaatuinen. Se sisältää muun muassa 21 erilaista mineraalia, joista kahtatoista ei tavata missään muussa meressä. Suola ja vedessä olevat muut mineraalit kuten sinkki, natrium, kalium, kalsium ja bromi tekevät hyvää iholle, rentouttavat ja tehostavat verenkiertoa. Kuolleellemerelle matkustetaankin saamaan apua esimerkiksi psoriasikseen sekä reumaoireisiin.

Matalan sijaintinsa ansiosta myös alueen happipitoisuus on runsaampaa kuin muualla. Happirikkaassa ilmassa hengitysvaikeuksista kärsivän on helpompi hengittää.

Kuolleenmeren suoloja, mineraaleja ja mutaa hyödynnetään kosmetiikassa. Niistä valmistetaan muun muassa hiustenhoitotuotteita, kosteusvoiteita, saippuoita ja ihonpuhdistustuotteita. Suola ja muta puhdistavat ihoa, ja auttavat ihoa pysymään nuoremman näköisenä.

 http://i422.photobucket.com/albums/pp303/Inkalandia/vuodatus/100suurta/Dead_sea600.jpg

 Ihminen nautiskelemassa kuolleesta merestä

2.     Jerusalem

Jerusalem on erikoinen ja ainutlaatuinen matkakohde.

Yhtäaikaisesti voi esimerkiksi kuulla muslimien minareeteista kaikuvia rukouskutsuja, nähdä Itkumuurille kiiruhtaviin ortodoksijuutalaisia mustissa puvuissaan ja lierihatuissaan sekä törmätä Via Dolorosaa läpikäyviin kristittyihin pyhiinvaeltajiin.

Nykyään eri uskonnon edustajat elävät suhteellisen rauhallista elämää Jerusalemissa, mutta kaupungin historia on myrskyisä.

Jerusalemin sydämessä sijaitsee muurin ympäröimä vanha kaupunki, joka on jaettu neljään kortteliin: juutalaiseen, armenialaiseen, kristittyyn ja islamuskoiseen.

Muurien sisällä sijaitsee kolmen pääuskonnon tärkeät pyhät kohteet: juutalaisille pyhä Länsimuuri, Pyhän haudan kirkko ja Temppelivuorella sijaitseva Kalliomoskeija.

Vanhan kaupungin pyhien kohteiden lisäksi kaupungissa on monia mielenkiintoisia paikkoja. Kaupungin ihastuttava tori kannattaa käydä katsomassa. Siellä voit ostaa armenialaista koristeltua keramiikkaa, kauniita helminauhoja, aitoja perinteisiä vaatteita, koristeltuja tyynyjä, värikkäitä villamattoja, kynttilöitä ja ihastuttavia lasiesineitä sekä paljon matkamuistoja. Vanhan kaupungin muureilta näkyy koko vanha ja uusi kaupunki. Näkymät muureilta ovat iltaisin näkemisen arvoiset, kun kaupungin valot tekevät maisemasta vielä upeamman.

Uuden kaupungin juutalaisten kortteleiden rakennustyöt aloitettiin 1800-luvun loppupuolella.

http://www.juliamichaellink.com/wp-content/uploads/2015/08/Jerusalem.jpg

3.     Israel matkailumaana

Israel ei ole kovin turvallinen matkakohde, mutta turvallisuus riippuu pitkälti siitä mihin Israelissa matkustaa sekä omasta kyvystä välttää konfliktitilanteita. Koko maassa on terrori- ja raketti-iskujen riski. Israel on valtavan kaunis maa, jota reunustaa osin upeat merimaisemat niin Kuolleellemerelle, Välimerelle kuin Punaisenmerelle. En suosittelisi Israelia matkailijalle, joka haluaa vain rantalomaa. Rantalomalle Israeliin pääsee, mutta lähempääkin löytyy edullisempia Välimeren kohteita. Israel on monipuolinen, siellä riittää ihmeteltävää moneen makuun. Israelista löytyykin niin autiomaita, hiekalla lautailua, kansainvälisiä metropoleja kuin kauniita rantoja. Aivan Israelin eteläkärjessä, Punaisen meren rannalla sijaitseva Eilat on yksi Israelin suosituimmista turistikohteista. Kaupunki onkin Israelin oma rantakohde, missä tekeminen rajoittuu pääasiassa rannalla makoiluun, uimiseen, syömiseen ja juhlimiseen. Vaikka Israelissa on aina olemassa omat riskinsä, on sen riskin ottaminen sen arvoista. Israel kannattaa todella nähdä omin silmin!

Lähteet: Google, GoIsrael.com, pallontallaajat, Wikipedia

Omena Hotellit

Omena Hotellit

Mikä yhdistää kirjastoja, kuntosaleja ja parkettikauppaa? Ne ovat kaikki erinomaisia konkreettisia esimerkkejä arkipäivän digitalisaatiosta.  Pohjimmiltaan kyse on siitä, että hyödynnetään tekniikkaa korvaamaan aiemmin ihmisvoimin tehtyjä asioita, jotta voidaan parantaa palvelua ja monesti myös laatu paranee ja kustannukset pienenevät, joka edesauttaa hintojen laskemisessa kuluttajalle sopivammaksi.

Omena Hotellit on suomalainen hotelliketju, joka perustuu sijaintiin kaupunkien keskustassa, asiakkaiden itsepalveluun ja edullisiin hintoihin.

Konsepti ja historia

Omena Hotelleissa yhdistyvät laadukas majoitus ja halpa hinta. Omena Hotellien perusajatus on se, että asiakas maksaa vain siitä mitä tarvitsee. Omena Hotelli toimii kustannustehokkaasti ja voi sen ansiosta tarjota kaikille matkustajille mahdollisuuden edulliseen, mutta silti laadukkaaseen majoitukseen.

Omena Hotellien ja Kotipizza-ketjun perustaja Rabbe Grönblom omaksui hotelli -ja ravintola-alan omakseen jo nuorena. Hän halusi muuttaa hotellitoimialaa tekemällä uudenlaisen hotellikonseptin, jossa asiakkaat eivät joudu maksamaan julkisivuista, auloista tai muusta ylimääräisestä, joka ei vaikuta majoittumiseen merkittävästi. Huone varataan ja maksetaan ketjun verkkosivuilla. Hotelleissa ei ole vastaanottoa, vaan sisäänpääsy ja -kirjautuminen tapahtuvat varauksen yhteydessä saadun ovikoodin avulla.  Yksinkertaisiin innovaatioihin luottava Rabbe on aina noudattanut liiketoiminnassaan vanhalta professorilta saamaansa ohjetta: ”mitä teetkin, pidä asiat yksinkertaisina”.

Tätä ohjetta on noudatettu poikkeuksetta siitä asti, kun ensimmäinen Omena Hotelli avattiin Tampereella vuonna 2003. Sen jälkeen Omena Hotelleja on avattu Helsinkiin (2), Poriin, Seinäjoelle, Vaasaan, Turkuun ja Jyväskylään.

Kohderyhmä

Omena Hotellit tarjoaa majoituspalveluita moneen tarpeeseen. Yrityksille, ryhmille kuin yksin majoittuvillekin. Edullinen hinta ja hyvä sijainti on yleensä Omena Hotellin asiakkaan tärkeimmät prioriteetit.

Omena Hotelli on järjestänyt muutaman kampanjan vuosien varrella. Erityisen suosituksi nousi kampanja Syksyllä 2015, jolla opiskelijat pääsivät asumaan ketjun hotelleihin 490 euron kuukausihintaan. Kampanjan myötä Omena Hotelleissa majoittui useampi sata opiskelijaa

Tervetuloa Omena Hotelliin Tampereelle!

Sijainti:
Stockmannin vieressä ja Koskikeskus 5 minuutin kävelymatkan päässä. Eli aivan keskustassa.

Huoneet:
Jokaisessa tämän hotellin 152 huoneessa on keittonurkkaus, jääkaappi ja mikroaaltouuni. Sänkyjä nukkujien verran. Asiakkaiden käytössä on ilmainen langaton internetyhteys ja taulutelevisio. Jokaisessa huoneessa on myös kahvin-/teenkeitin

Ruokailu:
Aamiainen on tarjolla lisämaksua vastaan joka päivä.  

Kuluttajan mielipide Tampereen Omena Hotelleista (0/5)

3,9 Huoneen siisteys

3,1 Palvelu ja henkilökunta

3,6 Huoneen mukavuus

3,7 Hotellin kunto


Ääripää arvostelut, negatiivinen:
Vuodevaatteet olivat likaiset ja tahraiset, myös patjat. Huoneessa haisi voimakkaasti virtsa ja suihkutiloissa viemärintuoksu oli kauhea. En vierailisi toiste.

Positiivinen:
Omppuhotellin sijainti oli loistava ja hintaso todella edullinen. Ovikoodi on näppärä systeemi ja en itse kaipaakkaan erillistä respaa tai sen palveluja. Huoneesta löytyy jääkaappi, joten poikkeamalla lähi-Alkossa voi koota itselleen mieleisen minibaarin. Myös taulutv mikro ja vedenkeitin plussaa. Muista huoneista ei kuulunut ääniä huoneeseeni.

Tampereen Omena Hotellin kahden hengen huone:

TUOTEKORTTI:

 Pyöräilyretki 

Tervetuloa viihtymään ja kuntoilemaan Juulian pyöräilypäräykseen 6.6.2017. 

Matkaa kertyy yhteensä 45km. Matka alkaa Aulangon ulkoilumajalta kello 09.00. Aikaa on varattu lähtöselvityksiin. ja pyörien säätelyihin henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Matkapyörät kuuluu paketin hintaan, mutta jokaisen on otettava mukaan pyöräilykypärä, hyvät, joustavat vaaatteet ja vesipullo. 

Matka alkaa Aulangolta Hattulaanpäin golfkenttien läpi vievän pyörätien suuntaan. Maisemat ovat kaunista maalaismaisemaa. Parolassa Lehijärven takana on pysähdys. Ryhmän oppaalla on kaikille ruokaa ja valmistaa sen nuotiolla. Lehijärvi on kaunista lehtipuuympäristöä, jossa ihailee kaunista järvimaisemaa pidempäänkin.
Matka jatkuu tasaista tietä pitkin Hyrväläänpäin.
Kouvalassa on pysähdys ja välipalaa tarjoillaan asiakkaille.
Matka takaisin voi alkaa, kun asiakkaista tuntuu, että jaksaa taas ihailla maisemia. Kun maalaismaisemat on ihailtu, saavutaan Hämeenlinnan Jukolaan, josssa on noudatettava liikennessäännöissä erityistä varovaisuutta. Pyöräteitä pitkin 10-tien alittaen, Katiseten ja Papinniitynkautta takaisin Aulangolle. Päämäärässä tarjoillaan vielä lähtökahvit ja pullat.


 

Hinta

• Aikuinen 55€
• Opiskelija/eläkeläinen 45€

Lapsia ei suositella matkan pituuden vuoksi osallistumaan 

Makupaloja Suomesta, referointi

Suomalaista ruokaa ja muotoilua kuvataan usein samoin sanoin: selkeää, yksinkertaista ja käytännöllistä

Suomessa ruokakulttuurin lähtökohta on kahtaalla, idässä Laatokan Karjalassa ja lännessä Pohjanlahden rannalla. Kristinuskon saapumista Pohjolaan pidetään yhtenä ruokakulttuurimme suurena muuttajana. Uudet opit toivat paaston sekä muokkasivat käsitystä sallituista ja kielletyistä ruoista. Raaka ruoka, hevosenliha ja juopottelu siirtyivät tuolloin kiellettyjen listalle.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota ja niiden jälkeinen aika ovat myös muuttaneet ruokakulttuuriamme rajusti. Alueellisia eroja tasoittivat karjalaiset evakot, neuvontajärjestöt ja koulut. Jälleenrakennuksen myötä vaurastuva kansa alkoi kiinnostua esimerkiksi uusista lihaherkuista, etelän hedelmistä ja viineistä

Suomessa on paljon puhdasta raaka-ainetta ja koko ajan kehittyvää ruokakulttuuria. Suomessa koko ajan kokeillaan uutta, mutta myös vaalitaan vanhaa. Suomessa on aina ollut pohjoismainen ruokakulttuuri, joka on kasvanut myös naapureiden kulttuurien kanssa. Nykyään vaikutteita tulee kaukaakin. Suomessa ruoka osataan tehdä ja terveellisten ruokien suuntaan kiinnostus on kasvanut. Suomi on nykyään yksi johtavista terveysruoka maista. Ravitsemustieto on huippua ja opetetaan jo nuorena. Suomessa yhdistetään omaa vanhaa ja vierasta uutta.

Suomessa arvostetaan puhtautta. Niin lihat, kasvikset, kuin kalatkin pyritään saamaan mahdollisimman puhtaina ja tuoreina. Suomessa on erittäin lyhyt kasvukausi, mutta se mahdollistaa tuholaisten vähäisyyden viljelyssä. Erityistä Suomen kasvukaudessa on se, että yön ja päivän lämpötilaerot ovat huomattavan suuria, joten se tiivistää marjoihin ja yrtteihin enemmän ravintoaineita. Myös hyvä hygienia- ja rehuosaaminen tekee suomalaisesta lihasta, maidosta ja munista maailman puhtaimmat. Suomessa on paljon luomumaataloutta. Kuluttajamarkkinat ovat pienet, mutta kasvavat koko ajan.

Suomessa on omintakeisia ruokia ja tapoja. Vaikka savustaminen on yhteispohjoismaista perinnettä, on se Suomessa huomattavan yleistä. Savustettuja liha- ja kalatuotteita sekä savujuustoa löytyy kaupasta kuin kaupasta. Leipäjuusto, mämmi ja kalakukko ovat herkullisia esimerkkejä omintakeisuudestamme

Neljä vuodenaikaa:

Suomalaisessa ruokatalvessa on tummia makuja: kellarin vahvistamaa sipulin kirpakkuutta sekä perunan, porkkanan ja lantun kypsää maan aromia. Lihapadat ja laatikkoruoat haudutetaan lempeästi. Etikkavihannekset ja hapankaali tuovat kielelle raikkaan tuulahduksen.

Keväällä valon lisääntyessä kevenevät suomalaisen mieli ja ruoka. Talven viimeiset varastot ja kevään ensimmäiset tuoreet maut kohtaavat. Kevättalven pakkaspäiviä lämmittävät keitot, viimeiset riistalihat nautitaan uuden sadon tuontivihannesten kera, ja pakastemarjat leivotaan piirakoiksi.

Kesällä koko Suomi hurahtaa uuden sadon perunoihin, mansikoihin ja herneisiin. Perunan kanssa tarjoillaan silliä, tilliä, pieniä makeita sipuleita varsineen ja voita.

Syksyllä on kaikkea yllin kyllin. Metsän ja puutarhojen marjat, sienet ja juurekset huokuvat kesän valoa ja täyteläisiä aromeja. Riista monipuolistaa lihavalikoimaa ja harrastajakalastajien sesonki jatkuu

"Perusruoka" on suomessa terveellistä ja ravitsevaa, maito, liha -ja täysjyvätuotteita käyttävät melkein kaikki.
Suomessa on erityisen helppo asua, jos olet vaikka ruokarajoitteinen. Suomi tarjoaa monipuolisia erityisruokia ihan lähikaupassakin. 

Pohjoiseen sijaintiimme liittyy yksi erityinen ravitsemuksellinen ilmiö: vähärasvaista ja rasvatonta maitoa ja piimää täydennetään D-vitamiinilla, koska emme saa sitä riittävästi pimeän talven aikana.

Terveellisen ruokavalion osaaminen on Suomessa huippuluokkaa, ja oikeanlaiseen syömiseen neuvotaan ja neuvolakäynneillä.

Matkailu ja lainsäädäntö

Kaupparekisterilaki
Kaupparekisteriin merkitään elinkeinonharjoittajia koskevat ilmoitukset ja tiedonannot sen mukaan kuin tässä laissa säädetään sekä patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä tarkemmin määrätään.

Toiminimilaki

Toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan.

Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä (aputoiminimi). Elinkeinonharjoittaja voi toiminnassaan käyttää toiminimen ohella myös muuta tunnusta (toissijainen tunnus)
Kuluttajansuojalaki
 Tämä laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille.

Kuluttajanturvallisuuslaki

Tämän lain tarkoituksena on:

1) varmistaa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuus;

2) ennaltaehkäistä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista aiheutuvia terveys- ja omaisuusvaaroja;

3) 2 kohdassa tarkoitetun vaaran ilmetessä varmistaa, että vaara saadaan riittävän tehokkaalla tavalla poistettua;

4) turvata korkealaatuinen kuluttajaturvallisuusvalvonta;

5) osaltaan parantaa toiminnanharjoittajien toimintaedellytyksiä.

Valmismatkalaki

 Tätä lakia sovelletaan valmismatkan markkinointiin ja valmismatkaa koskevaan sopimukseen, kun:

1) matkan tarjoaa matkailupalveluksia muutoin kuin satunnaisesti järjestävä tai välittävä elinkeinonharjoittaja vastiketta vastaan; ja

2) matka kestää yli 24 tuntia tai sisältää majoituksen yön aikana.

Kokoontumislaki

Tuotevastuulaki

Vahingonkorvauslaki

Kuluttajalainsäädäntö
 Kuluttajansuojalainsäädäntö määrittelee kuluttajan ja
elinkeinonharjoittajan välisiä suhteita

Ympäristösuojelulaki

 Tämän lain tarkoituksena on:

1) ehkäistä ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa, ehkäistä ja vähentää päästöjä sekä poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja ja torjua ympäristövahinkoja;

2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, tukea kestävää kehitystä sekä torjua ilmastonmuutosta;

3) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta ja ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia;

4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena; sekä

5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Maastoliikennelaki

Elintarvikelaki

Maankäyttö- ja rakennuslaki

 Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Ulkomaalaislaki
Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen sekä ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset.

Passilaki

 Suomen kansalaisella on oikeus matkustaa maasta sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan.

Jokamiehen oikeudet

Saat

• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
• oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
• onkia ja pilkkiä
• kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa

• aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
• häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
• kaataa tai vahingoittaa puita
• ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
• häiritä kotirauhaa
• roskata
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Ilmoitusvelvollisuus ja turvallisuusasiakirja

Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 §:n mukaan eräitä kuluttajapalveluja tarjoavien toiminnanharjoittajien tulee ennen palvelun toiminnan aloittamista, tehdä toiminnastaan ilmoitus sen kunnan valvontaviranomaiselle, jossa palvelua aiotaan tarjota.

Seuraavien palveluiden tarjoamisen aloittamisesta on ilmoitettava:

1) huvipuisto, perhepuisto, eläintarha, kotieläinpuisto, tivoli ja sirkus;
2) kuntosali;
3) laskettelukeskus ja muu rinnekeskus;
4) leikkikenttä ja siihen rinnastettava sisäleikkipaikka;
5) rullalautailupaikka ja vastaavanlainen pyöräilypaikka;
6) seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu sekä niihin rinnastettava muu ohjelmapalvelu, jollei siihen sisältyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi;
7) kiipeilykeskus;
8) ratsastustalli ja muu ratsastuspalvelu;
9) kartingrata;
10) uimahalli, maauimala, kylpylä ja viihdekylpylä;
11) uimaranta ja talviuintipaikka;
12) tatuointi-, lävistys- ja muu kehonmuokkauspalvelu;
13) turvapuhelinpalvelu ja muu vastaava palvelu;
14) tapahtuma, joka sisältää merkittävän riskin, josta toteutuessaan voi aiheutua vaaraa jonkun turvallisuudelle palveluun osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi.

Ruoka-aine allergia ja uskonto

Keliakia

Keliakiaan liittyvät oireet ovat monenlaisia ja hyvin yksilöllisiä. Tyypillisiä oireita ovat erilaiset suolistovaivat, kuten vatsakipu, ripuli ja löysät ulosteet, vatsan turvotus, suoliston kouristukset ja ilmavaivat. Oireita voivat olla myös pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja oksentelu sekä anemia ja väsymys. Keliakia voi ilmetä myös iholla kutiavana, pienirakkulaisena ihottumana, jolloin on kyse ihokeliakiasta.

Keliakia voi olla myös olla vähäoireinen, oireeton tai ilmetä muilla kuin tyypillisillä, suolistoperäisillä oireilla. Tällöin oireiden yhdistäminen ruokavalioon ja keliakiaan voi olla ongelmallista.


Keliakian ja ihokeliakian ainoa hoito on elinikäinen ja tarkka gluteeniton ruokavalio.
Ruokavaliohoidon tavoitteena on korjata ohutsuolen limakalvovaurio sekä ihokeliakiassa ihottuma.
Gluteenittoman ruokavalion noudattaminen ehkäisee hoitamattoman keliakian aiheuttamia lisäsairauksia.

Ruokavalio

Keliaakikon ruokavaliosta poistetaan vehnä, ruis, ohra sekä kaikki näitä viljoja sisältävät ruoat ja elintarvikkeet. Poistetut viljatuotteet korvataan gluteenittomilla viljoilla kuten riisillä, maissilla, tattarilla ja hirssillä sekä teollisesti puhdistetetulla vehnätärkkelyksellä. Gluteeniton tuote voi sisältää gluteenittomia viljoja. Gluteeniton tuote voi sisältää myös vehnätärkkelystä tai gluteenitonta kauraa. Gluteenittomana myytävän tuotteen gluteenipitoisuus voi olla enintään 20 mg/kg. Joskus voi olla tarpeen kuitulisän tai kalsium- tai D-vitamiinivalmisteen käyttö. Ruokavaliohoidon alkuvaiheessa tukena voi olla monivitamiinivalmiste.

Terveellisen gluteenittoman ruokavalion perusta ovat gluteenittomat täysjyväviljavalmisteet sekä kasvikset, marjat ja hedelmät. Ne kuuluvat jokaiselle aterialle. Lisäksi ruokavalio sisältää kohtuudella vähärasvaisia tai rasvattomia maitovalmisteita, kalaa sekä vähärasvaista lihaa sekä kasvirasvaa.

Vegaaninen ruokavalio

Vegaani on henkilö, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita kuten lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita ja niiden johdannaisia. Vegaani ei myöskään osta eläinperäisiä vaatteita, kuten nahkaa ja villaa, eikä tue palveluita, jotka perustuvat eläinten riistoon. Vegaanisuus on siis arvo, joka perustuu eläinten oikeuksiin, eläintein oloihin, eläinten tietoisuuteen, terveyteen ja ympäristöön.

Vegaanille sopimattomia eli eläinperäisiä aineita sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi monet kaupoissa myytävät makeiset (joissa on esimerkiksi liivatetta tai eräästä kirvalajista eristettyä punaista väriainetta, karmiinia), maitotuotteet (viilit, juustot, jogurtit, voi), useimmat kaupoissa myytävät keksit, maidosta tehdyt jäätelöt, monet suklaat, suurin osa margariineista, sekä leivonnaiset ja useimmat valmisruoat. Koska vegaanit välttävät myös hyönteisperäisiä aineita, he eivät käytä karmiinilla värjättyjen tuotteiden lisäksi myöskään hunajaa tai mehiläisvahaa tai sellakkaa. Eläinperäiset tuotteet voidaan korvata helposti vegaanisilla samantyyppisillä tuotteilla, joita vegaanisia leivonnaisia ja soijajuustoja lukuun ottamatta, on saatavilla lähes kaikkialla Suomessa.

Vegaani hylkää perinteiset lautasmallit ja ruokapyramidit. Heille onkin tehty aivan oma ruokapyramidinsa.

Ruokakolmio tai -pyramidi toimii siten, että alimmaisina olevia ruoka-aineita syödään eniten, ylimmäisinä olevia vähiten.

Tässä taulukko suosituista raaka-aineista:

Yksi esimerkkiruoka on Kurptisa-kikhernecurry

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

1 punainen chilipalko

2 porkkanaa

2 rkl neitsytkookosöljyä

1 rkl curryjauhetta

0,5 tl inkivääriä

0,5 tl kanelia

1 tlk (400 g) kookosmaitoa

2 dl vettä

4 dl kurpitsaa kuutioina

1 tlk kikherneitä valutettuna

4 tomaattia kuutioina

1 limetin mehu

ripaus suolaa

Ruokakulttuuritehtävä

Ahvenanmaa

Ahvenmaa ruokakulttuuri Ahvenanmaa on saariryhmä sekä Suomen maakunta, sekä ainoa jolla on itsehallinto. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi: 88 prosentilla väestöstä on äidinkielenään ruotsi, noin 5 prosenttia on suomenkielisiä ja muunkielisiä asukkaita on yhteensä noin seitsemän prosenttia. Maakunnan väkiluku 30. tuhatta. Ahvenmaan ainoa kaupunki on hallintokeskus Maarianhamina. Ahvenanmaa on sekä maapinta-alaltaan että asukasluvultaan Suomen pienin maakunta. Ahvenanmaa sijaitsee Saaristomeren lounaisosassa Ahvenanmeren itäpuolella ja Selkämeren eteläpuolella.

Ahvenanmaalla on saatavana paljon lähiseudulla toimivien paikallisten tuottajien valmistamia herkullisia ruokatarvikkeita ja ruokia.

Ahvenanmaan ruokakulttuuri

Ahvenanmaan maakunnan yli 6 500 saaren ruokakulttuuri on muovautunut kalastuksen, merenkulun sekä kaupankäynnin myötä piirteiltään omaleimaiseksi. Meri on aina ollut ahvenanmaalaisille elämän edellytys ja niinpä ruokakulttuurinkin pohjana oli kala, joista tärkeimpänä silakka.

Ahvenanmaan erikoisuuksiin kuuluu pannukakku. Kun perinteinen suomalainen pannukakku valmistetaan vehnäjauhoon, lisätään ahvenanmaalaiseen versioon kardemummaa sekä valmista manna- tai riisipuuroa. Se, kumpi puuroista on oikea ja alkuperäinen, jakaa mielipiteet edelleen kahtia.

Pannukakku

5 dl	vettä
1 dl	puuroriisiä tai mannasuurimoita
5 dl	maitoa
0,5 tl	suolaa
1 dl	sokeria
3	munaa
1 dl	vehnäjauhoja
25 g	voita uunipannuun

Toinen Ahvenanmaan saariston klassikkoruoista on niin sanottu mustaleipä. Leipä oli aikoinaan laivamuonan perusta ahvenanmaalaisilla purjelaivoilla, jotka kiersivät maailman meriä. Entisaikaan mustaa leipää nautittiin snapsiryypyn kera. Mustaleipä on Ahvenanmaan lisäksi yleinen myös Turun saaristossa.

Mustaleipä

piimää 1 1/2 dl

siirappia 1 1/2 dl

fariinisokeria 1 1/2 dl 

ruismaltaita 1 tl

suolaa 1000 g

ruisjauhoja 25 g

hiivaa 500 g

grahamjauhoja

Voiteluun

• 1 dl siirappia
• 1 dl kahvijuomaa

Silakkalaatikko on hyvin yleistä ruokaa Ahvenanmaalla. Seuraava resepti on Viking Linen kokin, Michaelin, kehittelemä. Hän ottaa paljon vaikutteita saaristolaisruuasta.

Michael Björklundin äidin si­lak­ka­laa­tik­ko

600 g silakkafileitä

10 kpl anjovista

1 kpl sipulia

1/2 tl suolaa

1/2 tl mustapippuria

1 kpl omenaa

75 g etikkapunajuurta (kuutioituna)

2 dl ruokakermaa

50 g voita

1 rkl korppujauhoja

Lähiruoasta innostunutta matkailijaa hemmotellaan Ahvenanmaalla.
Lihaa, kalaa ja vihanneksia on tarjolla tuoreena suoraan lähivesistä tai paikallisilta maatiloilta.

Ahvenanmaan hedelmätuotannosta kiinnostuneet voivat poiketa Karl- Erus fuktin tilalla Tjudössä, josta tulee noin 14 prosenttia Suomen omenatuotannosta. Omenoiden lisäksi siellä viljellään myös mansikoita sekä päärynöitä, jotka ovat perinteisesti olleet haastavia kasvatettavia Suomen oloissa. Ahvenanmaan ilmastossa ne ovat kuitenkin pärjänneet hyvin.

Lähilihaa Ahvenanmaalla voi noutaa esimerkiksi Bolstaholmin tilalta.

Suomen suurin parsatila sijaitsee niin ikään Ahvenanmaalla. Lassasin tilalla Virpi ja Tage Karlsson viljelevät parsaa seitsemän hehtaarin alueella Tagen suvun tilalla.

Wätteras Gård - vuohen lihaa ja maitoa

Valitettavasti en osaa kertoa enempää näistä tiloista, googlesta löytyy tietoa, mutta Ruotsinkielen taitoni on heikkoa, ja Google kääntäjällä syntyy vain väärinkäsityksiä.